Millaista on työskennellä kustantamossa? Tässä artikkelissa kysymykseen vastaa Outi Iivonen, joka suoritti korkeakouluharjoittelunsa meillä syksyllä 2021.
Muistan vieläkin, kun minulle soitettiin ja kerrottiin, että pääsen korkeakouluharjoittelijaksi SKS Kirjat -kustantamoon syksyksi 2021. Tanssahtelin hieman olohuoneessani kissan ihmetellessä. Olen työskennellyt kirjakaupassa noin kymmenen vuotta, joten kirjamyynti ja lukijoiden kohtaaminen olivat tuttuja, mutta olin pitkään haaveillut pääseväni näkemään kustantamon toimintaa. Millainen on prosessi kirjaehdotuksesta valmiiksi kirjaksi?
Olen kirjallisuusopinnoissani yliopistolla keskittynyt pääasiassa kaunokirjallisuuteen, mutta SKS Kirjat kiehtoi minua nimenomaan tietokirjakustantamona. Erityisen kiinnostavaksi koin myös SKS:n maineen ”hieman pölyisenä arkistona, jossa intoillaan kansatieteestä” (näin tulevaa harjoittelupaikkaani kuvaili eräs tuttavani!). Ensimmäisenä aamunani 15. syyskuuta matkustinkin Bulevardille jännittyneenä: miten sopeudun pieneen työyhteisöön, muistanko pilkkusäännöt, pitäisikö minun tietää enemmän suomalaisten muinaisuskosta, riittääkö, että olen loputtoman kiinnostunut oppimaan?
Minut otti vastaan toinen kustantamon kustannustoimittajista, Katri, joka sai minut heti hieman rentoutumaan. Tapasin myös suurimman osan kustantamon muista työntekijöistä, toimitusjohtajan, kahden hengen myynti- ja markkinointitiimin sekä oppimateriaalivastaavan. Ilokseni huomasin, että saapumistani oli odotettu ja minuun suhtauduttiin mielenkiinnolla. Seuraavalla viikolla tapasin ohjaajani, toisen kustannustoimittajan Annan.
Heti ensimmäisenä päivänä sain ensimmäisen editointityöni, tammikuussa 2022 ilmestyvän Liftausmuistoja-kirjan. Enpä olisi voinut parempaa alkua toivoa, kirjaa lukiessa nauratti ja ällistytti. Suosittelen! Opettelin samalla toimistotyön arkea, kokopäiväistä tietokoneruudun tuijottamista, satulatuolilla istumista, satunnaisia etätöitä, skypetystä ja etäpalavereja. Kesti hetken, että rohkenin keittää kahvia koko joukolle ja vielä vähän pidemmän hetken, että uskalsin olla täysin oma itseni, työskennellä välillä lattiatasossa ja esimerkiksi avata suuni kokouksissa. Muistan, että oma rytmi, luotto omaan osaamiseen ja olemisen helppous löytyivät jossain vaiheessa lokakuuta.
Ehdin kolmen kuukauden harjoittelujaksoni aikana tehdä paljon: tutustuin kirjan teon vaiheisiin, editoin ainakin neljä käsikirjoitusta, luin saman verran antaakseni tekstistä ennakkokäsityksen tai kommentteja, oikoluin taittovedoksia sekä yhden jo ilmestyneen kirjan toista, korjattua painosta varten. Huomasin rakastavani virheiden bongaamista, tekstin makustelua ja kommentointia. Sain olla kirjoittamassa muutaman kirjan takakansitekstejä ja useamman kirjan lehdistötiedotetta, tein henkilöhakemistoja ja autoin Äly-oppimisympäristön materiaalien tuottamisessa. Mieleeni jäi muutama erityisen taitava kansigraafikko ja kirjantaittaja. Sain osallistua kustantamon kokouksiin ja suunnittelupäivään. Olipa hauskaa saada kehuja ensimmäisestä kokousvalmistelusta: ”ihan kuin olisit ennenkin moista tehnyt!”
Lokakuun Kirjamessut oli rankka, mutta ikimuistoinen kokemus. Olin ollut messuilla aiemminkin töissä, mutta tunnelma oli erilainen pienellä porukalla pienehkön kustantajan osastolla. Esillepanojen ulkonäköä ei määritelty ja omaa luovuuttaan sai käyttää esimerkiksi kekripöydän rakentamisessa. Oli ihanaa huomata, kuinka tärkeä kustantamo SKS on monelle ihmiselle ja kuinka monipuolisen kattauksen kirjailijoita saimme paikalle: Kersti Juva, Pirkko Sallinen-Gimpl, Pete Europa…
Haikein mielin jäin pois toimiston arjesta (onneksi saan vielä freelance-editorina olla kustantamon kanssa tekemisissä). Opin tuntemaan SKS Kirjat laatu- ja historiatietoisena kustantamona, jossa kielenhuolto on ilahduttavan voimissaan. Kustannusohjelmansa kustantamo kokoaa mielestäni vuosi vuodelta rohkeammin kavahtamatta mitään aihetta, mutta unohtamatta rooliaan kansanperinteen vaalijana. Erityisesti ilahduin työtovereideni huumorintajusta ja rentoudesta; pölyisyydestä ei tietoakaan!
Outi Iivonen