Rautatietyöt Helsingin ja Hämeenlinnan välillä aloitettiin kesällä 1857. Toiseen maailmansotaan mennessä rataverkko kattoi jo lähes koko maan. Miten rautatiet rakennettiin ja kuinka työmaat muuttuivat vuosikymmenten vaihtuessa? Millaisia olivat rautatienrakentajien kokemukset entisajan ratalinjoilla?
Kalle Kallio seuraa Ratajätkät-kirjassaan raskasta työtä tehneitä miehiä läpi kuohuvien vuosikymmenten. Rautatie antoi leivän tuhansille työmaalta toiselle kulkeneille jätkille, mutta millaista oli heidän elämänsä korpien keskellä?
Rakennusmestarit eivät yleensä osallistuneet käytännön rakennustöihin. Rakennusmestari Risto Kauppinen on valokuvaa varten ottanut hakun käteen ja tuiman ilmeen kasvoilleen, mutta kiiltävät saappaat erottavat hänet lapiojätkistä. Kuva on Iisalmen pitäjästä kesältä 1920. Kuva: Keravan museo.
Radanrakentajat olivat teollisen yhteiskunnan tärkein ammattiryhmä, joka rakensi maamme yhdistävän liikennejärjestelmän. Ensimmäisellä ratatyömaalla kasakoiden raipaniskut antoivat vielä työlle tahdin, ja suurina nälkävuosina satoja rakentajia jouduttiin hautaamaan Pietarin radan pientareille.
Vuosikymmenten vaihtuessa ratajätkät oppivat myös lakkoilemaan, mutta sisällissodan päätyttyä ratatyömailla hoipertelivat nälkiintyneet punavangit. Vaikka työ oli raskasta ja vaarallista, pääsy ratatöihin oli monelle nuorelle miehelle askel kohti vapautta.
Hevosmiehiä Metsolahdessa, Jyväskylän ja Pieksämäen rautatierakennuksella ensimmäisen maailmansodan aikaan. Tavallisesti pojat ajoivat hevosta ja isät tarttuivat vahvempina lapioon. Kuva: Suomen rautatiemuseo.
Ratajätkien kokemusten selvittäminen on ollut vaikea mutta antoisa urakka. Vuosien varrella olen huomannut aiheen koskettavan suomalaisia. Todella monilla on ratatyömailla työskennelleitä esivanhempia ja rautatiet kiehtovat kaikenikäisiä. Junamatkustajien pitäisi olla kiitollisia niille kovia kokeneille työmiehille, jotka rakensivat meitä tänäkin päivänä palvelevat ratalinjat.
Kalle Kallio
Rautateiden rakentamisen aika on kiehtova luku Suomen historiaa, ja suuret työmaat tarjosivat monelle uusia mahdollisuuksia työllistyä ja ansaita rahaa. Valmistuttuaan rautatieverkko muutti pysyvällä tavalla koko maata. Radanrakentajien tarina avaa uuden näkökulman myös siihen, kuinka köyhästä suuriruhtinaskunnasta kasvoi moderni, teollinen ja itsenäinen Suomi.
Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio on tutkinut suomalaisia radanrakentajia jo 25 vuotta. Ratajätkät-teos on ainutlaatuinen historiateos tästä kiinnostavasta aiheesta.
Kirjaan pohjautuvaan Ratajätkät-näyttelyyn voi tutustua Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.1.2023 asti ja Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä 28.05.2023 asti.
Kalle Kallio
Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939
ISBN 978-951-858-314-4
SKS Kirjat 2022