Suomessa on uskoteltu lapsille noin sadan vuoden ajan, että pääsiäisajan suklaamunat tuo pupu, toisin sanoen kaniini tai jänis. Mistä moinen uskomus on peräisin, sillä jokainenhan tietää, etteivät jäniseläimet muni? Miten jänikset ja kaniinit ovat muulla tavoin osa pääsiäisperinteitä? Kansanperinteeseen erikoistunut tietokirjailija Marjut Hjelt valaisee pääsiäispupujen mysteeriä.
Useita poikueita vuodessa synnyttävät jäniseläimet on liitetty monissa kulttuureissa runsauteen, uudestisyntymiseen ja kevään hedelmällisyysriitteihin. Keväinen juhlinta, johon liittyvät myös jäniseläimet, ei siten ole kristinuskon perua, vaan tuhansia vuosia vanha tapa ottaa kasvamisen ja syntymisen ihmeet vastaan. Muun muassa muinaisessa Egyptissä jänispäistä jumalatarta Wenutia juhlittiin keväisin luonnon uudistuessa, sillä sielläkin jänis merkitsi runsautta ja uudestisyntymää.
Toinen jäniseläimiin ja kevään puhkeamiseen liittyvä jumalatar on muinaisgermaanien Ostara, jota on muistettu maalis-huhtikuun vaihteessa. Ostara liitetään anglosaksiseen jumalar Eostreen tai Eostraan, jonka nimi viittaa englanninkielisiin sanoihin itä (east) ja pääsiäinen (Easter). Ostara eli Eostre liittyi itään, josta aurinko nousee, ja samoin nykyiseen pääsiäisen aikaan. Häntä kunnioitettiin auringonnousun, hedelmällisyyden ja kevään saapumisen jumalattarena. Ostara on kuvattu jäniksen tai useiden jänisten kanssa. Tarinan mukaan jänis oli aiemmin lintu, joten se pystyi munimaan kirjavia munia. Jumalattaren mainitsi ensimmäistä kertaa englantilainen munkki Pyhä Bede (n. 673–735), mutta tietoja Ostarasta ja hänen palvonnastaan on säilynyt vain vähän. Nykyisin jumalattaresta ovat kiinnostuneita monet uuspakanuuden harrastajat.
Myöhemmin pakanallisen kevään juhlan tilalle on tullut kristillinen pääsiäinen – saksaksi Ostern. Pakanallista perua juhlassa ovat maalatut munat sekä jänikset ja kaniinit eli vanhat runsauden symbolit. Keski-Euroopassa uskoteltiin lapsille jo ennen uskonpuhdistusta, että jänis tai kaniini tuo pääsiäismunat.
Pääsiäisen aikaan liittyivät taikauskoisessa talonpoikaisyhteiskunnassa myös noidat eli Suomessa trullit, sillä kateellisia ja pahansuopia henkilöitä ja voimia sai varoa alituiseen. Trullit eli naapureiden karja- ja voionnea havitelleet emännät liikkuivat esimerkiksi jäniksen hahmossa. Jänis saattoi myös olla noidan lemmikki tai lapsi.
Monien kansojen kujeilevat kaniinit ja jumalvoimia omaavat jänikset muuttuivat siis paikoin pahojen voimien apureiksi. Onneksi pahat voimat ovat väistyneet ja jäniseläinten symboloimat runsaus ja hedelmällisyys ovat jälleen voimissaan. Niistä ovat osoituksena ne monet makeiset, joita pääsiäispuput tuovat. Ja onneksi myös noidat ovat muuttuneet hyväntahtoisiksi terveyttä ja onnea virpoviksi pikkunoidiksi.
Pääsiäispupu, mahtava luojajumala vai kujeileva petkuttaja? Marjut Hjelt vie lukijan kiehtovalle matkalle jäniksistä kertoviin myytteihin ja tarinoihin loppukesästä ilmestyvässä uudessa kirjassaan. Niin asteekkien legendoista kuin Siperian ja Afrikan kulttuurien taruista sekä suomalaisesta jänisperinteestä kertova Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa julkaistaan elokuussa 2023. Tänä vuonna vietetään myös kiinalaisen kalenterin jäniksen vuotta.
Marjut Hjelt
Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa
ISBN 978-951-858-499-8
SKS Kirjat
Ilmestyy elokuussa 2023.
Haluatko tiedon kun kirja ilmestyy? Tilaa uutiskirje ja liity ystäväksemme!