Kantelettaren uusi täydennetty laitos johdattaa lukijan syvälle lyyriseen kulttuuriperintöömme.
Kanteletar on Kalevalan ohella suomalaisen kulttuuriperinnön kulmakiviä. Siinä missä Kalevala on myyttisten tarinoiden eeppinen kokoelma, antavat Kantelettaren runot ja laulut kosketuksen ihmisen ikiaikaiseen tunnemaailmaan: iloon, suruun, pelkoon, yksinäisyyteen ja rakkauteen. Teos on kuitenkin monella tapaa jäänyt Kalevalan varjoon – Kanteletarta ei ole koettu samalla tavalla kansallisesti merkittäväksi, vaikka sen runoja ja tunnelmia on ihasteltu ja rakastettu lukemattomien sukupolvien ajan.
”Kanteletar pääosin heijastaa naisten kokemusmaailmaa, arkea, tunteita – seikkoja, joita ei ole pidetty kiinnostavina kansallisessa tarinassa”, kuvailee Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, dosentti Niina Hämäläinen. “Sitä on myös tutkittu paljon vähemmän kuin Kalevalaa.”
Kantelettaren naisten tunteet ovat kuitenkin yhtä tärkeitä kuin Kalevalan miesten seikkailut. “Siksi on erityisen tärkeää, että teoksesta on nyt julkaistu uusi, täydennetty ja selitetty painos.”
Niina Hämäläisen toimittama Kanteletar ja opas sen lukemiseen on palautettu mahdollisimman tarkasti Elias Lönnrotin vuonna 1840 ensimmäistä kertaa julkaistun teoksen kaltaiseksi. Vuosikymmenten varrella eri painoksissa yleiskielistyneet runot hehkuvat jälleen alkuperäisessä kirjoitusasussaan.
“Toimitustyössä tästä kansanrunouden esityksestä paljastui kerros kerrokselta tuntemattomaksi jääneitä elementtejä. Meille tuli yllätyksenä, miten paljon näitä säkeitä oli vuosien varrella uusissa editioissa nykykielistetty. Samalla Lönnrotin muokkaamaa muinaista runokieltä oli typistetty ja pelkistetty. Teimme yli 3300 korjausta runojen ennallistamiseksi – nyt Kantelettaren runojen heleä kieli kaikuu niissä aidommin”, kertoo kustantaja Tero Norkola.
Koska Kantelettaren runoihin ja lauluihin tutustuminen voi olla nykylukijalle haastavaa, sisältää nyt ilmestynyt kirja Niina Hämäläisen kirjoittaman havainnollisen lukijan oppaan. Teoksessa on mukana myös Lönnrotin itsensä laatima vaikeiden sanojen luettelo, joka on julkaistu vain kerran aiemmin vuonna 1864.
Kanteletar oli Elias Lönnrotia yhä uudestaan innostava toimitusprosessi. Lönnrot oli toimittamassa teoksesta laajaa versiota, mutta työ jäi kesken hänen kuollessaan maaliskuussa 1884. Nyt 140 vuotta Lönnrotin kuoleman jälkeen ilmestynyt Kanteletar ja opas sen lukemiseen avaa hänen viimeistä kansanrunojen toimitustyötään ja esittelee Kantelettaren meille ansaitsemassaan laajuudessa. Pitkän ja vaativan työn tuloksena syntynyt kirja on ainutlaatuinen 470-sivuinen kunnianosoitus Kantelettarelle, lyyrisille lauluille ja niitä laulaneille ihmisille.
”Kantelettaren voima on mielestäni tunteissa, metaforisessa kielessä sekä naisen maailman kuvauksessa, vaikka toki siellä on myös miesten laulamaa lyriikkaa. Itse olen ollut kiinnostunut erityisesti Kantelettaren huolilyriikasta, johon Lönnrot itse oli ihastunut ja jota hyödynsi myös osana Kalevalan tarinaa, mutta Kantelettaressa on myös paljon muuta kiinnostavaa runoutta. Sieltä löytyy esimerkiksi väkeviä ja intohimoisia rakkauden kuvauksia ja groteskeja ja naturalistisia kuvauksia arkisesta elämästä sekä historiallis-kertovia runoja” Niina Hämäläinen kertoo.
Olinpa minä ennen, olin kuin omenankukka, olin marja maatessani, lehti liikkuellessani, istuessani ihana, armas astuellessani.
Niina Hämäläinen (toim.)
Elias Lönnrot
Kanteletar ja opas sen lukemiseen
ISBN 978-951-858-559-9
470 sivua
SKS Kirjat 2024