Esoteria ja okkultismi valtasivat Suomen – professori Marjo Kaartisen uutuuskirja Spiritistinen istunto vie 1800-luvun lopun vaihtoehtoisen hengellisyyden aikaan

1800-luvun loppu, fin-de-siecle, oli kiihkeää vaihtoehtoisen hengellisyyden aikaa. Eurooppa Suomea myöten janosi esoteerista tietoa, mysteereitä ja magiaa. Spiritistiset istunnot keräsivät suuria yleisöjä, ja niistä puhuttiin kaikkialla. Professori Marjo Kaartisen uutuuskirja Spiritistinen istunto on kiehtova kuvaus esoterian ja okkultismin kulta-ajasta Suomessa.

”Hämärässä salissa on asetuttu piiriksi. Jännittynyt seurue on kokoontunut spiritistiseen istuntoon. Elizabeth d’Espérance saapuu paikalle viimeisenä. Aika tuntuu pysähtyvän.”

Helsingissä vieraili loppuvuodesta 1893 maineikas Madame d’Espérance, ja koko Suomi kuhisi kuuluisan meedion mystisistä istunnoista. Salien pimeydessä oli vaeltanut valkeita henkiä, ja monet olivat nähneet kuolleiden rakkaidensa hahmon.

Uutuuskirja Spiritistinen istunto luotaa suomalaisessa historiankirjoituksessa varjoon jäänyttä aihetta, esoteerisuuden ja meedioiden historiaa. Professori Marjo Kaartinen on jäljittänyt kahden Suomessa kohahduttaneen hahmon, Madame d’Espérancen ja antispiritisti Faustinuksen vaikutuksia suomalaiseen spiritualismiin. Keitä nämä salaperäiset meediot olivat ja mistä he tulivat? Mitä spiritistisissä istunnoissa tapahtui ja miksi ne olivat niin suosittuja?

Miten spiritismistä tuli valtavirtaa?

”Tässä kiteytyy vuosisadanvaihde, fin de siècle: Elämänväsymys johtaa kääntymiseen kohti sisäistä. Ammennetaan kiihkeästi menneisyydestä, mystiikasta, etsitään syviä salaisuuksia, kätkettyä ja peitettyä. Halutaan nähdä kauemmas ja syvemmälle. Taiteissa kukoistavat dekadenssi ja symbolismi. On pyrittävä kuvaamaan aistein havaittavin keinoin sitä, mikä ei ole aistein tavoitettavissa. Saman vyyhdin erottamattomana osana ovat olleet lukuisat tiedemiehet ympäri maailmaa. He tarkastelevat aikansa tieteen keinoin, voisiko yhteys tuonpuoleiseen olla mahdollinen. He seuraavat meedioita ympäri Eurooppaa testatakseen heitä, keskustelevat, väittelevät ja perehtyvät mediumismiin, hypnoosiin, ajatuksensiirtoon, unissakävelyyn ja moneen muuhun fyysisen maailman rajoja koettelevaan ilmiöön”, Kaartinen selittää.

Vieläkö vaihtoehtohengellisyydelle on kysyntää?

”Nyt, yli sata vuotta myöhemmin, elämme jälleen aikaa, jossa vaihtoehtohengellisyys valtaa alaa myös valtavirtakulttuurissa. Ajatellaanpa esimerkiksi joogaa. Se oli osa 1800-luvun lopun esoteeristä kulttuuria. Samoin on nykyään: vaikka jooga on usein vain liikuntaharrastus, hyvin monelle se on myös osa hengellisyyttä. Samalla tapaa spiritismi saattoi olla sekä viihdettä että vakavaa hengellistä etsintää”, Kaartinen pohtii.

Marjo Kaartinen on kulttuurihistorian professori Turun yliopistossa. Hän on mukana monitieteisessä Uuden etsijät -tutkimushankkeessa, joka keskittyy suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaan 1880-luvulta 1940-luvulle.

Tilaa teos verkkokaupasta > > 

Haluatko sähköpostiisi tietoa uusista kirjoistamme? 
Tilaa verkkokaupan uutiskirje >>