Mistä suomalaiset tulevat? Minne suomensukuisten kansojen juuret ulottuvat? Mitä kieli, geenit ja arkeologia kertovat itämerensuomalaisten historiasta? Virolaisen arkeologian professorin Valter Langin käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan suomensukuisten kansojen syntysijoille.
Itämerensuomalaisten kielten ja väestön alkuperä ja varhaishistoria on kiehtonut tutkijoita M. A. Castrénista, E. N. Setälästä ja Otto Donnerista lähtien. Suomalais-ugrilaisten alkukodin arveltiin olevan idässä, jossakin Uralin ja Volgan mutkan välissä. Läpimurtoteoksessaan Homo Fennicus Tarton yliopiston arkeologian professori Valter Lang löytää kuitenkin esihistoriasta yhden alkukodin sijaan useita itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja. Langin kiitosta keränneen teoksen on kääntänyt suomeksi Hannu Oittinen.
Kuva suomalaisten alkukodista meni uusiksi
Lang yhdistelee arkeologian, kielitieteen ja geenitutkimuksen tutkimustuloksia vakuuttavasti ja piirtää aikaisempaa tarkemman kuvan itämerensuomen synnystä ja suomalaisten varhaishistoriasta. Teoksessa esitetään myös ensimmäistä kertaa rinnastus populaatiogenetiikan havaintojen ja kielentutkimuksen ja arkeologian tutkimustulosten välille: Langin mukaan kulttuuriset vaikutteet idästä leviävät ja painottuvat samoja reittejä tiettyjen DNA:n haploryhmien kanssa.
”Kansojen muodostumisen ja varhaishistorian tutkimus – etnogeneesi tai etnohistoria – edistyy nykyisin jättiharppauksin. Muinais-DNA:n eristämisessä ja analysoinnissa saavutettu läpimurto on johtanut vallankumoukseen paitsi genetiikassa myös sen tutkimustuloksia hyödyntävillä tieteenaloilla kielitieteessä ja arkeologiassa”, Lang kommentoi. Radikaalisti uutta Langin lähestymistavassa on nimenomaan näiden kolmen alan viimeisimmän tutkimustiedon yhdistäminen uudeksi kokonaiskuvaksi, joka muuttaa aiemmat käsitykset suomalaisten alkuperästä.
DNA-tutkimus on kasvattanut kiinnostusta ihmisen esihistoriaan
Kiinnostus ihmisen esihistoriaan on kasvanut etenkin geenitutkimuksen kehitysaskeleiden myötä, ja esimerkiksi ruotsalaisen Karin Bojsin teos Homo Europaeus – Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia on ollut myyntimenestys. Valter Langin mukaan eurooppakeskeisen esihistorian tutkimuksen ongelmana on kuitenkin, ettei itämerensuomalaisia kansoja käsitellä kuin pintapuolisesti, aivan kuin ne eivät kuuluisi eurooppalaiseen perheeseen. ”Käsillä oleva teos pyrkii korjaamaan tämän puutteen keskittymällä pelkästään ja vain itämerensuomalaisiin”, Lang kertoo.