Alkemia oli yksi varhaisimmista kokeellisista tieteenaloista, jonka avulla pyrittiin valmistamaan niin kultaa kuin ihmiselämää pidentäviä eliksiirejä. Sara Norjan uutuuskirja vie lukijan kiehtovalle matkalle länsimaisen alkemian historiaan Egyptin Aleksandriasta keisari Rudolf II:n Prahaan, Isaac Newtonin laboratorioon ja August Strindbergin ateljeehen.
Länsimaisella alkemialla on parituhatvuotinen historia. Viisasten kiven etsinnän lisäksi alkemistit yrittivät luoda eläviä olentoja, tislata erilaisia lääkkeitä ja selvittää materian saloja. Henkinen ja mystinen alkemia oli myös ponnistelua kohti valaistumista ja korkeampaa tietoa. Kukoistuskaudellaan 1100–1600-luvuilla alkemia otettiin Euroopassa hyvin vakavasti, ja lukuisat hallitsijat palkkasivat kilvan alkemisteja hoviensa laboratorioihin. Sara Norjan uutuuskirja Alkemian historia johdattaa avaa lukijalle länsimaisen alkemian salaperäistä historiaa.
– Itseäni yllätti alkemiaan perehtyessäni tutkimani tekstiaineiston tieteellinen ote. Alkemia ei myöhemmästä pseudotieteen maineestaan huolimatta ollut huuhaata keskiajan ja uuden ajan alun eurooppalaisille, eivätkä sen harjoittajat olleet tyhmiä tai helposti höynäytettäviä. Päinvastoin. Jotkut heistä, esimerkiksi Isaac Newton, lukeutuivat Euroopan oppineimpien joukkoon, Norja sanoo.
Suomessakin alkemia oli 1700-luvulla oppineiden ja aatelisten harrastus, kartanoherrojen hupia. Tunnetuin suomalainen alkemisti oli August Nordenskiöld, joka toimi Tukholmassa kuningas Kustaa III:n hovialkemistina. Drottningholmin linnan läheisyyteen rakennettiin salaa laboratorio, jossa Nordenskiöld käytti valtion rahaa alkemian tutkimiseen. Hän oli yksi viimeisistä, ellei jopa viimeinen, eurooppalaisen ruhtinaan hovialkemisti. Mäntsälässä Alikartanon sukutilalla on edelleen nähtävissä Nordenskiöldin käyttämä alkemistinen uuni.
Alkemistien joukosta löytyy monenlaista väkeä. Osa oli vilpittömiä totuudenetsijöitä, tieteentekijöitä, jotka olivat viisasten kiven valmistuksen ohella kiinnostuneita materian rakenteesta teoreettisella tasolla. Osa oli huijareita, jotka pyrkivät kahmimaan itselleen kultaa lupailemalla rikkaille mesenaateille alkemistisia ihmeitä.
Eurooppalaisia kuninkaita ja muita vallanpitäjiä ajatus alkemialla luodusta kullasta sekä kiehtoi että pelotti. Maineikkaita alkemisteja saatettiin kaapata töihin oman linnan laboratorioon, mutta samalla hallitsijoita huoletti jalometallien arvon aleneminen jos kullan luominen sattuisikin onnistumaan. Aineen toiseksi muuttaminen jopa kiellettiin ajoittain kidutuksen ja kuoleman uhalla.
Länsimaisen alkemian historia alkaa hellenistisen Egyptin Aleksandriasta, ja kulkee keskiajan Euroopan kautta kohti uuden ajan alkua. Alkemian kulta-aikaa elettiin Rudolf II:n Prahassa, jossa alkemian ja salatieteiden mahdollisuudet kiehtoivat Habsburg-keisaria kovasti.
Alkemian perintö näkyy sekä modernin kemian ja lääketieteen kehityksessä että kirjallisuudessa populaarikulttuurissa. Alkemiaa harjoitetaan erilaisissa muodoissaan myös nykyisin. Nykynoituuteenkin usein yhdistetty henkinen alkemia liittyy ihmisen sisäiseen muutokseen, transmutaatioon, ja sen tavoitteena voi olla esimerkiksi peloista vapautuminen.
FT Sara Norja on kirjailija ja alkemian historiaan erikoistunut kielentutkija. Väitöskirjassaan hän tutki varhaisia englanninkielisiä alkemistisia käsikirjoitustekstejä ja toi kaikkien ulottuville arkistoihin hautautuneen keskiaikaisen The Mirror of Alchemy -teoksen, eräänlaisen alkemian alkeisoppaan.
Sara on syntynyt Englannissa, mutta asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Kaksikielisyys värittää hänen elämäänsä ja kirjallista tuotantoaan. Sara kirjoittaa fiktiota ja runoutta sekä englanniksi että suomeksi.
Sara Norja
Alkemian historia
ISBN 978-951-858-517-9
Sidottu, 353 sivua
SKS Kirjat 2023