Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi Suomen tunnetuimmassa partisaani-iskussa Saariselällä. Miksi hänet surmattiin? Oliko isku kohdistettu Suomen luterilaisen kirkon johtoa vastaan? Vankkaan arkistoaineistoon pohjautuva Ville Jalovaaran teos piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän edelleen monia Lapissa askarruttavaan kysymykseen.
Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikohteisiin, joissa kuoli lähes parisataa siviiliä. Kuolonuhrien lisäksi iskut aiheuttivat suurta pelkoa ja epävarmuutta rajaseuduilla ja sitoivat joukkoja partisaanien torjuntatehtäviin. Sodanjälkeisessä Suomessa iskut olivat tabu, joka murtui vasta Neuvostoliiton kaatumisen myötä.
”Sodan aikana tietoja hyökkäyksistä sensuroitiin, ja YYA-sopimuksen aikana ne kuuluivat asioihin, joita Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden nimissä ei ollut sopivaa julkisesti käsitellä. Valtion tiedoituslaitos oli ensin yrittänyt sensuroida Laanilan iskun uutisointia tai ainakin lykätä siitä tiedottamista. Tämä ei onnistunut, sillä uutinen oli levinnyt Inarissa heti seuraavana päivänä. Uutisvuodon jälkeen linja muuttui ja piispan väkivaltainen kuolema otettiin propagandakäyttöön: VTL:n kotimaan osasto lähetti 5. heinäkuuta 1943 lehdistölle laitoksen palveluksessa jatkosodan aikana työskennelleen Mika Waltarin artikkelin ’Suomen kirkon marttyyri’. Vastaavia VTL:n julkaisuvalmiita artikkeleita tarjottiin lehdille jatkosodan aikana noin 2500.”
Dosentti, historiantutkija Ville Jalovaaran teos Piispa Wallinmaan surma selvittää aikanaan miltei pyhimyksen asemaan nostetun piispan kuolemaan johtaneet tapahtumat ja tarkastelee hänen surmansa aiheuttamia reaktioita sotaa käyvässä maassa. Pintaan nousee suomalaisten ja saksalaisten jännittyneet suhteet Lapissa ja kysymys, olisiko siviilien suojaamiseksi partisaanien iskuilta voitu tehdä jatkosodan aikana enemmän.
Piispa Wallinmaan surma julkistettiin keskiviikkona 25.8. Oulun Piispantalossa. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa Oulun hiippakunnan YouTube-kanavalta >>