Millaista on taiteilijoiden Kulosaaressa? Elina Seppälän kirja kertoo taiteilijaelämästä Helsingin merellisessä kaupunginosassa.

Miltä Helsingin Kulosaari on näyttänyt taiteilijoiden silmin? Elina Seppälän uutuuskirja kertoo elämästä ja taiteesta merellisessä kaupunginosassa.

Helsingin Kulosaari tunnetaan arkkitehtien 1900-luvun alussa perustamana merellisenä huvilayhdyskuntana ja ulkomaisten suurlähetystöjen kotipaikkana. Mutta saarella on myös tehty taidetta ja eletty värikästä taiteilijaelämää yli sadan vuoden ajan.

Historiantutkija ja tietokirjailija Elina Seppälän Taiteilijoiden Kulosaari kertoo elävästi merellisen kaupunginosan taiteilijayhteisön historiasta. Teos esittelee 50 saarella asunutta eri alojen taiteilijaa kirjailija Volter Kilvestä runoilija Pentti Saarikoskeen ja taidemaalari Ester Heleniuksesta säveltäjä Kaija Saariahoon.

Kulosaari paikkana näyttäytyy erilaisena, kun sitä tarkastellaan taiteilijoiden silmin. Miten taiteilijat asettuivat osaksi saaren yhteisöä? Kuinka Kulosaari näkyi heidän teoksissaan? Entä mitä taiteellisia jälkiä taiteilijat itse jättivät saarelle?

Seppälä kuvaa Kulosaaren taiteilijahistorian tutkimista aarrearkun avaamiseksi – aihetta tutkiessa hän havaitsi saaren taiteilijayhteisön tarinan odotuksiaan monipuolisemmaksi.

”Erityisen kiinnostavaksi ajanjaksoksi osoittautui iloinen 1920-luku. Modernismin kansainväliset virtaukset näkyivät taiteilijoiden piirissä hyvin Kulosaaressakin, samoin sisällissodan jälkeinen sodan ankariin vaiheisiin liittynyt tilinteko. Kieltolaki ei suinkaan häirinnyt juhlintaa Kulosaaren Casinolla, ja Kulosaari huviloineen saikin maineen jonkinlaisena boheemin eliitin kotipesänä”, Seppälä kuvailee.

“Kauniina lokakuisena päivänä vuonna 1909 Kaivopuistossa asunut kuvataiteilija Hanna Rönnberg (1860–1946) astui ensi kertaa Kulosaaren kamaralle. Arkkitehtiystävä ja Kulosaari-yhtiön perustajiin kuulunut Lars Sonck oli houkutellut pienen seurueen tutustumaan omaan, vielä työn alla olleeseen huvilaansa. Rönnberg ihastui heti: Kruunuvuorenselkä oli kuin sulaa kultaa, graniittiluodot kiiltelivät auringossa, kuuset ja ikihongat humisivat ja mereltä puhalsi raikas tuuli. Muuttopäätös syntyi lähes siltä seisomalta. Jo seuraavana vuonna Rönnberg osti tontin osoitteesta Eteläinen Rantatie 7 ja rakennutti sinne huvilan – suunnittelijana itseoikeutetusti ystävä Sonck.” Kuva: A. Nassokin, Helsingin kaupunginmuseo.

Vieläkö Kulosaaren taiteilijayhteisö on voimissaan? Elina Seppälän teoksessa ääneen pääsevät Kulosaaressa asuvat kuvataiteilija Maria Wolfram ja näyttelijä-muusikko Olavi Uusivirta. He pitävät Kulosaarta hyvänä ja inspiroivana paikkana asua.

”Täällä on sadan vuoden ajalta kaikki arkkitehtuurisuuntaukset nähtävillä, tänne on rakennettu jokaisella vuosikymmenellä jotain, ja silti rakennukset ovat aika hyvin sopusoinnussa keskenään ja aikakaudet keskustelevat toistensa kanssa – se juuri tekee Kulosaaresta virikkeellisen ympäristön”, Uusivirta luonnehtii.

Elina Seppälä on kulosaarelainen historiantutkija ja tietokirjailija, jonka aiempia teoksia ovat mm. Kulosaaren Ribbingshof ja yhdessä Mikko-Olavi Seppälän kanssa kirjoitettu Suomen kultakausi. Hänen uusi kirjansa Taiteilijoiden Kulosaari on julkaistu yhteistyössä Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiön kanssa.

Elina Seppälä
Taiteilijoiden Kulosaari
ISBN 978-951-858-660-2
350 sivua
SKS Kirjat 2024

Tilaa verkkokaupasta