Juha Hurmeen sukellus kansalliseepokseemme Kalevalaan, psykologi Minna Miaon opas, joka auttaa voittamaan aloittamisen vaikeuden, symbolitutkija Liisa Väisäsen uusin tietokirja, Reetta Rannan Rituaalikirja, aivotutkijan näkökulma salaliittoteorioihin ja paljon muuta. Tervetuloa kirjasyksyn uusien lukuelämysten pariin!
Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä?
Folklorea vai fakelorea? Onko Kalevala väärennös? Saako Kalevalan päivää edes viettää? Kenelle Kalevala oikein kuuluu?
Kirjailija Juha Hurmeen ruumiinavaus kansalliseepokselle on jännityskertomus suomalaisessa kulttuurissa yhä vaikuttavien väkevien voimien alkuperästä. Terävä ja hauskasti kirjoitettu teos kertoo, kuinka elävästä karjalaisesta perinteestä rakennettiin kansallisromanriikan hengessä suomalaisten pyhä kirja.
Liisa Väisänen ja symbolien salaisuudet
Graal, sateenkaari ja käärme. Omena, ruusu ja risti. Ihminen on kautta aikojen viestinyt symbolien avulla, ja näitä merkkejä esiintyy kaikkialla ympärillämme. Salaiset symbolit liittyvät mielessämme usein johonkin okkulttiseen tai pahaan, mutta todellisuus on usein paljon mielenkiintoisempi.
Millaisilla symboleilla salaseurat ovat kommunikoineet muilta salaa, ja mitä tarot-korttien kuvat merkitsevät? Entä mitä vankilatatuointien on tarkoitus kertoa? Symbolitutkija Liisa Väisäsen voodoosta alkemiaan ja kabbalasta hieroglyfeihin johdatteleva teos on kiehtova visuaalinen matka salaperäiseen kulttuurihistoriaamme.
Alkemian salaperäinen historia
Alkemia oli yksi varhaisimmista kokeellisista tieteenaloista, jonka avulla pyrittiin valmistamaan niin kultaa kuin ihmiselämää pidentäviä eliksiirejä.
Kukoistuskaudellaan 1100-1600-luvuilla alkemia otettiin Euroopassa hyvin vakavasti, ja lukuisat hallitsijat palkkasivat kilvan alkemisteja hoviensa laboratorioihin. Alkemistien salaisissa kammioissa ei kenties syntynyt juurikaan kultaa, mutta sitäkin enemmän käytännön kemiallisia keksintöjä ja löydöksiä tislausastioista fosforiin.
Sara Norjan teos vie lukijan kiehtovalle matkalle länsimaisen alkemian historiaan Egyptin Aleksandriasta Rudolf II:n Prahaan, Isaac Newtonin laboratorioon ja August Strindbergin ateljeehen.
Miten vitkuttelun kierteestä pääsee irti?
Miksi lykkäämme asioita? Tuntuuko ahdistavalta, kun hommat eivät etene? Lähes kaikki painiskelevat aloittamisen vaikeuden kanssa ainakin joskus elämänsä aikana. Asioiden lykkääminen eli prokrastinaatio aiheuttaa stressiä, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi epäonnistumisen pelkoa tai täydellisyyden tavoittelua.
Psykologi Minna Miaon käytännöllinen ja kannustava teos tarjoaa vinkkejä ja ratkaisuja aloittamisen vaikeuden voittamiseen. Kirja auttaa ymmärtämään prokrastinaation syitä ja seurauksia. Lähde matkalle kohti parempaa ajankäyttöä, keskittymiskykyä ja hyvinvointia.
Miten Helsinki pelastui Neuvostoliiton suurpommituksissa?
Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti massiivisen pommituskampanjan, jonka tarkoitus oli pakottaa Suomi irti sodasta Kremlin sanelemilla ehdoilla. Helsinkiin kohdistuneet suurpommitukset asettivat pääkaupungin asukkaat suureen vaaraan, mutta suunnitelma ei onnistunut Moskovan toivomalla tavalla. Monet eurooppalaiset suurkaupungit pommitettiin toisen maailmansodan loppuvaiheessa raunioiksi, mutta Helsinki selvisi paljon odotuksia paremmin.
Historiantutkija Ville Jalovaara on penkonut sota-arkistoja ja selvittänyt, mitä Suomen kohtalonviikkoina tapahtui niin vallan saleissa kuin ilmatorjuntatykeillä.
Jokainen meistä uskoo johonkin salaliittoon
Meistä jokainen uskoo salaliittoihin – aivomme eivät ole kiinnostuneita totuudesta, ainoastaan selviytymisestä. Aivotutkija Jukka Häkkisen ajankohtainen teos paljastaa, etteivät salaliittouskomukset ole aivojen virhetoiminto, vaan selviytymistä edistävien aivomekanismien toimintaa.
Salaliittouskomuksia selitetään usein harhaisuudella tai ajattelun laiskuudella, mutta tutkimus osoittaa meidän kaikkien olevan alttiita salaliittoteorioille. Samat aivomekanismit, joiden avulla tehdään nopeita päätöksiä, luovitaan sosiaalisissa tilanteissa ja pidetään mieliala hyvänä, altistavat meidät salaliittoteorioille.
Rituaaleja nykyihmiselle
Esivanhempamme tiesivät rituaalien luovan yhteyden menneisyyteen, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Tämän taidon moni nykyihminen on unohtanut.
Vuodenkierron seuraaminen ja rituaalien äärelle rauhoittuminen tuo elämään levollisuutta ja uutta merkityksellisyyttä. Metsien kätkemä -tv-sarjasta tutun Reetta Rannan teos kutsuu kohtaamaan ikiaikaisia rituaaleja modernisti ja rakentamaan samalla omia perinteitä.
Metsän kuningas, korpien valtias, myyttinen karhu
Otso, kontio, metsän myyttinen kuningas. Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutuu valtavasti rituaaleja ja myyttejä.
Perinteentutkija Pasi Klemettinen kulkee kirjassaan karhun jäljillä suomalaisen korpikansan peijaisista Pohjois-Amerikan ja Siperian alkuperäiskansojen kulttuureihin. Karhun kulttuurisia jälkiä seuratessa avautuu myös matka pohjoisten kansojen mielenmaisemaan.
Matkailijan opas kotimaan kansallismaisemiin
Koli, Saaristomeri, Utsjoki. Tiesitkö, että Suomessa on yhteensä 27 erilaista kansallismaisemaa? Näistä osa on valittu myös UNESCO:n maailmanperintökohteiden luetteloon.
Tuomo Kesäläisen opas tarjoaa retkeilijälle ja kotimaanmatkailijalle loputtomasti elämyksiä niin luonnon ihmeiden äärellä kuin vanhan Porvoon kaltaisissa rakennetuissa kulttuuriperintökohteissa.
Jänikset maailman myyteissä ja tarinoissa
Jänikset ja kaniinit ovat maailman myyteissä kaikkea muuta kuin arkoja saaliseläimiä ja suloisia lemmikkejä. Niiden joukossa on niin mahtavia luojajumalia kuin kujeilevia petkuttajia.
Marjut Hjeltin teoksen myytit ja tarinat ovat peräisin eri puolilta maailmaa asteekkien valtakunnasta ja Afrikasta Siperiaan ja Tiibetiin saakka – suomalaista jänisperinnettä unohtamatta.
Tiedetoimittajan tarinoita luonnon ihmeellisimmistä eläimistä
Osaavatko pulut vakoilla? Mikä eläin kituuttaa talven yli kestohumalassa? Entä ratkeaisiko terveydenhuollon kriisi, jos osaisimme kasvattaa uusia raajoja aksolotlin tavoin?
Tiedetoimittaja Niko Kettusen Helsingin Sanomien Viikon eläin -palstan oivaltavia tiedepakinoita julkaistaan kokoomateoksena jo toista kertaa. Örisevä konnakala on itsenäinen jatko-osa vuonna 2022 ilmestyneelle Viikon eläimet-teokselle.
Suomalaiset Stalinin vainoissa
Anni Reuterin uraauurtava ja inhimillinen historiateos Stalinin vainojen suomalaisista uhreista tuo esille pitkään salatut ja unohdetut pelon ja pakkotyön vuodet.
Suomen vastaisen raja-alueen puhdistuksessa Stalinin uhreiksi joutuivat niin punasuomalaiset, inkeriläiset, loikkarit kuin amerikansuomalaiset. Harva säästyi, ja Gulagiin katosi myös Reuterin omia sukulaisia.
Äimän käki saa jälleen punakynän heilumaan
Löytyykö sinunkin taskustasi sivutoimisen kielipoliisin virkamerkki? Korjaatko mielelläsi muiden tekemiä kielioppivirheitä (ainakin hiljaa mielesäsi)?
Suosittu Äimän käkenä -sarja saa syksyllä uuden kolmannen osan! Aikuisille suunnattu äidinkielen puuhakirja tarttuu tällä kertaa tabuihin, uppoutuu kaksimielisyyksiin ja paljastaa suomen kielen sukupuolittuneet ilmaisut. On jälleen aika pamputtaa tekstiä punakynällä!
Porvoon vanhojen talojen tarinoita
Inka Töyrylän suosittu teos Porvoon vanhoista taloista saa jatkoa, sillä vanhassa kaupungissa riittää paljon tarinoita kerrottavaksi!
Porvoon vanhat rakennukset kertovat olemassaolollaan, miten kaupungissa on entisaikaan asuttu ja eletty. Ja mikä parasta – kaikki kirjassa esitellyt talot ovat yhä olemassa!
Syksyllä 2023 ilmestyvät myös nämä:
Syksyllä ilmestyvät myös Museoliiton satavuotishistoriikki Sivistys, valistus, vaikuttaminen, Tuusulanjärven taiteilijayhteisön tarinaan sukeltava Kallio-Kuninkala, yleisimpiin eläkkeestä esitettyihin kysymyksiin vastaava Eläketietokirja sekä Kulosaaren hautausmaan taidetta ja elämäntarinoita esittelevä Leposaari – Vilan.
Syksyn uutuuskirjat verkkokaupassamme >>
Haluatko saada tietoa kirjauutuuksistamme sekä ajankohtaisista tapahtumista ja kampanjoista? Liity ystäväksemme ja tilaa noin kerran tai pari kuukaudessa ilmestyvä uutiskirjeemme!
Tutustu alla myös syksyn uuteen katalogiimme.