Olympialaisia ja etymologiaa – mikä on mitali-sanan tarina?

Pariisin olympialaisissa tehtiin sata vuotta sitten suomalaisen urheilun historiaa, mutta onko mitalisaalista luvassa kesällä 2024 käytävissä kisoissa? Kultaiset, hopeiset ja pronssiset mitalit kiehtovat kisoja seuraavaa yleisöä, mutta harva tulee ajatelleeksi mitali-sanan alkuperää. Ranskalaislähtöisten sanojen taustasta kertovan Sabotöörin siluetti -teoksen kirjoittanut Tuija Vertainen kertoo alla mitali-sanan historiasta.


Mitaleita Pariisin olympialaisista

Ranskalla on olympiamaana pitkät perinteet, sillä nykyaikaisten olympialaisten isänä pidetään ranskalaista Pierre de Coubertinia (1863–1937). Hän oli perustamassa olympialiikettä ja kansainvälistä olympiakomiteaa, jonka johdossa hän toimi lähes kolme vuosikymmentä. Nykyisin hänen mukaansa nimetty mitali jaetaan olympialaisissa erityisen urheiluhenkiselle kilpailijalle. Pierre de Coubertin oli itsekin vuonna 1912 Tukholmassa järjestettyjen olympialaisten mitalisti. Tuohon aikaan olympialaisissa kilpailtiin urheilun lisäksi taidelajeissa, joita oli viisi: arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide ja kuvanveisto. Teosten aiheiden tuli liittyä urheiluun; Pierre de Coubertin runo Oodi urheilulle sai kultaa.

Pariisissa tänä kesänä järjestettävät olympiakisat juhlistavat maassa tasan 100 vuotta sitten pidettyjä olympialaisia. Suomalaiset muistavat nuo kisat etenkin Paavo Nurmen (1897–1973) ja Ville Ritolan (1896–1982) maineeltaan myyttisiin mittoihin nousseiden juoksusaavutusten ja heidän saamiensa mitalien ansiosta. Jo ensimmäisenä kilpailupäivänä Suomeen saatiin kolme mitalia. Kultaa saivat Jonni Myyrä (1892–1955) keihäästä ja Ville Ritola 10 000 metrin juoksusta, jonka aikana hän teki myös uuden maailmanennätyksen. Eero Berg (1898–1969) sai pronssia samalla 10 000 metrin matkalla. Karjalan aamulehden toimittaja päätti aiheesta kertovan juttunsa (16.7.1924) kysyen: ”Woiko enempää yhtenä päiwänä toivoakaan?”.  Kaiken kaikkiaan vuoden 1924 olympialaisista saatiin Suomeen uskomaton saalis, kultaa 14:ssa ja hopeaa 13:ssa lajissa. Pronssimitaleitakin tuotiin kotiin 10 kappaletta.

Mitalit valmistetaan metallista (metalli < ruots. metall < lat. metallum < kr. métallon), ja arvomitaleissa on jopa jalometalleja eli kultaa ja hopeaa. Sanat mitali ja metalli ovat kulkeneet rinnan suomen kielessä. Matkan aikana mitali on hiukan muuttanut muotoaan. Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuodelta 1786 hakusana mitalli mainitaan metallin merkityksessä. Suomen ensimmäisessä sivistyssanakirjassa, joka ilmestyi kokonaisuudessaan vuonna 1890, mitali esiintyy muodossa medalji. Sen selitystä neuvotaan katsomaan toisesta kohdasta: ”medalji ks. metalji”. Sanakirjan laatija Agathon Meurman antoi metalji-sanalle selityksen: ”(ransk.) piirretty tahi kohokuwilla warustettu muistoraha.”

Meurmanin medalji muistuttaa kovasti ruotsin sanaa medalj. Sekä suomen että ruotsin sanassa näkyy ja kuuluu niiden taustalla oleva ranskan médaille f. [medaj]. Ranskassa italian kielestä lainattu sana esiintyi ensi kertaa vuonna 1496. Italian medaglia (< lat. mediālia) viittasi alun perin ’rahaan’ ja sittemmin ’mitaliin’, jonka etupuolelle on kaiverrettu kuuluisan henkilön profiilikuva.

Taidokkaasti kaiverretuista mitaleista juontuu 1640-luvulta peräisin oleva ranskalainen, myös Suomessa tunnettu kuvaannollinen sanonta niiden kääntöpuolesta, le revers de la médaille. Sen mukaan etupuoleltaan komean ja koristellun asian taustalta voi löytyä vähemmän kaunista katsottavaa. André Rivaud’n suunnittelemaa vuoden 1924 mitalia kelpaa kuitenkin katsella niin etu- kuin takasivulta. Tässä Vilho Tuuloksen (1895–1967) kolmiloikasta saaman pronssimitalin taustassa nähdään kesä- ja talviurheiluvälineitä sekä harppu taidelajeja edustamassa. Mitalin etusivun kuva-aiheessa urheilija auttaa kaatuneen kilpakumppanin ylös maasta

Pian nähdään ketkä saavat Pariisista kisamuistoksi mitalin. Tänä vuonna jaettavissa mitaleissa on käytetty aivan poikkeuksellista metallia. Niitä koristaa kuusikulmion muotoinen pala Eiffel-tornin rautaa.

Tuija Vertainen

Ranskan kielen ja kirjallisuuden asiantuntija Tuija Vertaisen kirjoittama Sabotöörin siluetti johdattaa tuttujen ranskan kielestä suomeen tulleiden sanojen yllättäviin merkityskerroksiin.