Haluttiinko Vienasta tehdä Suomen siirtomaa? Pekka Nevalaisen viimeiseksi jäänyt kirja tutkii tapahtumia Vienan Karjalassa 1918–1920

Pekka Nevalaisen postuumisti julkaistava Lunastamaton Viena on kokonaisselvitys tapahtumista Vienan Karjalassa vuosina 1918–1920. Teos tarjoaa uuden näkökulman Suomen rajantakaisiin sotaretkiin, siirtomaahankkeeseen ja idänpoliittisiin tavoitteisiin Vienassa.

Suomen ensimmäinen heimosotaretki suuntautui Vienaan keväällä 1918. Kesästä 1919 kesään 1920 suurimmat osat Vienasta, itäisiä kuntia lukuun ottamatta, muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Viena miellettiin Suomessa pitkään idylliseksi Kalevalan laulumaaksi. Karelianismin hengessä heimosotaretkiä tehtiin toiveikkaalla mielellä, mutta Nevalaisen mukaan Vienassa suomalaisiin suhtauduttiin varauksella.

Monet kareliaanit joutuivat Vienan Karjalan itäpuoliskolla kulkiessaan karvaasti huomaamaan, etteivät heidän ihanteensa kalevalaisesta kansasta pitäneet paikkaansa. Karjalainenkaan väestö, venäläisistä puhumattakaan, ei siellä tiennyt paljon mitään Suomesta. Suomalaisiin suhtauduttiin epäillen ja jopa uhkaavan vihamielisesti, eikä muinaisrunoja osannut enää juuri kukaan.

Pekka Nevalainen

Aikaisemman tutkimuksen näkökulma heimosotien vuosiin ja Itä-Karjalan valloitukseen on ollut pääasiassa suomalainen. Nevalainen ottaa teoksessaan huomioon myös karjalaisten omat näkemykset ja päämäärät. Samalla esiin nousevat myös Suomen salaiset idänpolitiikan tavoitteet, jotka osoittautuvat kylmemmiksi kuin on kerrottu.

FT Pekka Nevalainen (1959–2021) oli Suomen historian dosentti, historiantutkija ja palkittu tietokirjailija. Tämä postuumisti julkaistava teos jäi hänen viimeisekseen.

Pekka Nevalainen
Lunastamaton Viena – Suomalaiset siirtomaaherroina 1918–1920
ISBN 978-951-858-317-5
SKS Kirjat 2022

Tilaa SKS Kirjat -kustantamon uutiskirje >>