SKS Kirjat -kustantamon kevään 2024 uutuuskirjoissa kuullaan muun muassa kirjailijanaisten tarinoita, retkeillään Suomen muinaisilla linnavuorilla, tutkitaan Kalevalan pikkusisarta Kanteletarta ja sukelletaan lohikäärmeiden historiaan.
Tutustu alla kevään uutuuksiin!
Tarujen ja myyttien lohikäärme
Myyttinen lohikäärme on ollut osa länsimaisen kulttuurin laajaa kertomusperinnettä jo keskiajalta lähtien, ja Itä-Aasian kulttuureissa tällä salaperäisellä olennolla on yli tuhatvuotinen historia. Nykyiseen käsitykseemme ovelasta ja aarteita kokoavasta fantasiakirjallisuuden lohikäärmeestä on vaikuttanut erityisesti J. R. R. Tolkienin Smaug.
Otto Latvan tammikuussa ilmestyvä kirja kertoo lohikäärmeistä niin taruissa ja myyteissä kuin fantasiakirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa. Kiinalaisessa kalenterissa 10.2. vaihtuva vuosi 2024 on lohikäärmeen vuosi.
Kalevalan varjoon jäänyt Kanteletar
Kalevalan pikkusisareksi nimitetty Kanteletar on jäänyt monella tapaa kansalliseepoksen varjoon. Pieni tai vähäinen Kanteletar ei suinkaan ole. Sen 652 lyyristä laulua ja runoa kuvastavat ihmisen perustunteita ja tarpeita, iloa, surua, pelkoa, yksinäisyyttä, onnea, ihastusta, pettymystä ja rakkautta. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja
Niina Hämäläisen toimittama Kanteletar ja opas sen lukemiseen sisältää koko Kantelettaren – myös runoja, joita ei ennen tässä laajuudessa ole julkaistu. Kirja ilmestyy helmikuussa Kalevalan päivänä.
Historian unohtamat kirjailijanaiset
Millaista kirjoittavan naisen elämä Suomessa on ollut? Miksi kirjailijanaiset ovat jääneet kirjallisuushistorioiden ulkopuolelle? Ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen naisrunoilija Regina von Birchenbaum kirjoitti eroottisen elegian jo 1600-luvulla. Kolme vuosisataa myöhemmin Kalevala Korun perustaja Elsa Heporauta uhmasi naiskirjallisuuden normeja ja nivoi teoksiinsa yliluonnollisia aineksia.
Anne Helttusen ja Annamari Sauren teos kertoo 35 suomalaisen naiskirjailijan tarinan. Yhdessä ne muodostavat laajemman kuvan siitä, miten naiset ovat raivanneet tiensä kirjailijoiksi. Teos ilmestyy maaliskuussa.
Muinaislinnat kertovat Suomen esihistoriasta
Linnavuorien eli muinaislinnojen ketju levittäytyy kuin kilpi läntiseltä Uudeltamaalta Kokemäenjoelle saakka. Meren, järvien ja jokien rantamailla kohoavat linnoitteet hallitsivat maisemaa noin tuhat vuotta sitten ja tarjosivat paikallisille suojaa viikingeiltä ja muilta hyökkääjiltä. Tänä päivänä muinaislinnojen historialliset jäänteet avaavat kiehtovan ikkunan Suomen esihistoriaan.
Harri Ahosen teos esittelee yli 80 muinaislinnaa nykyisen Etelä-Suomen alueelta. Kaikki kirjan kohteet ovat retkeilijän saavutettavissa. Muinaislinnat ja linnavuoret – Historiallisia retkikohteita ilmestyy maaliskuussa.
Suomea on piinannut kuusi pandemiaa
Espanjantauti tappoi noin 20 000 suomalaista. Sikainfluenssa osoittautui vaikutuksiltaan kausi-influenssan kaltaiseksi. Korona sulki maailman vuonna 2020. Suomi ja maailma ovat kohdanneet kuusi pandemiaa – toiset tuhoisampia kuin toiset. Niiden kaikkien taustalla on ollut luonnossa syntynyt uudenlainen virus.
Jari Hanskin teos piirtää kuvan pandemioiden pitkästä historiasta. Se on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, jossa mukana ovat kaikki tähänastiset tuntemamme pandemiat. Mihin meidän kannattaa seuraavaksi varautua? Pandemioiden aika – Tappavat epidemiat Suomessa ilmestyy helmikuussa.
Yrityskieli tyhjää täynnä
Leikki on varhaiskasvatuksen sisältöalue. Vankila-alue on kampus. Emmekö osaa enää puhua tavallisista asioista ilman mutkikasta tai teennäistä kieltä? Jargonille naureskellaan työpaikkojen käytävillä ja somekeskusteluissa, mutta silti se leviää organisaatiosta toiseen ja yrityksistä virastoihin. Miksi?
Laura Niemen kirja työelämän kieleen liittyvistä ongelmista nostaa esiin niin yritysjohdon rakastamia tyhjiä ilmaisuja kuin englannin kielen ylivaltaa. Jargon saa tilaa, koska kukaan ei kehtaa myöntää, ettei ymmärrä. Vaikealla kielellä voi esittää olevansa työporukan pätevin. Mutta voiko jargonista joskus olla hyötyäkin? Kirja ilmestyy helmikuussa.
Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä
Avec, dekoltee, essee, luutnantti, metri, rutiini, tusina, uniikki… Ranskalaislähtöisiä sanoja tapaa niin suomenkielisessä arjessa kuin juhlassakin. Kuinka vierassanoista tulee ajan myötä tuttuja ja lainasanoista omia?
Tuija Vertaisen kirjan pienet pakinat kutsuvat pohtimaan suomen kielen sanojen monia merkityksiä. Teos avaa ranskalaislähtöisten sanojen alkuperää ja kertoo niiden syntyyn vaikuttaneista ilmiöistä, henkilöistä, kirjoista ja esineistä. Sabotöörin siluetti – Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä ilmestyy tammikuussa.
Miksi taide on niin outoa? Entä jos ei tajua mitään?
Melanie Oreniuksen, Laura Porolan ja Ulla Donnerin sarjakuvakirjassa parhaat ystävät Lumi ja Niki matkustavat Helsinkiin käymään taidemuseossa. Ystävykset pohtivat, miten museossa ollaan ja miksi taide on niin outoa. Nuoria halutaan museoihin, mutta ovatko museot paikkoja, joihin nuoret haluavat mennä?
Tarinan kohtaukset ovat inspiroituneet aidoista tilanteista, ja kirja on suunnattu erityisesti varhaisteineille. Yhdessä Amos Rexin kanssa julkaistava Breathe – niinku hengitä ilmestyy huhtikuussa.
Odotettu selkomukautus suositusta tietokirjasta
Helena Telkänrannan kiitetty tietokirja Millaista on olla eläin? ilmestyy toukokuussa selkokirjana. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla ja tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuudella huomioitu teos kertoo monipuolisesti eläinten kokemusmaailmasta hevosten tunteista lintujen perhe-elämään. Selkokielelle kirjan mukauttaa Silja Vuorikuru.
Keväällä 2024 ilmestyvät myös nämä:
Emeritusprofessori Kari Tarkiaisen oivaltava esseekokoelma merentakaisesta naapurimaastamme luo kulttuurihistoriallisia näkökulmia Viron historiaan ja nykypäivään. Taikaa ilmassa -esseekokoelma ilmestyy tammikuussa.
Ankan korttelin komea kivitalo Hietalahdenranta 15 täyttää 120 vuotta. Suna Vuoren kirjoittama historiateos Hietalahden jugendlinna ilmestyy heti vuodenvaihteessa.
Maaliskuussa ilmestyvä lääkäri Amos Pasternackin muistelmateos Jälkiä ihmisessä avaa tärkeän ja ajankohtaisen tunnemaiseman vähemmistöstatukseen 1900-luvun alun Suomesta tähän päivään.
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidekokoelmassa on yli 200 teosta. Pekka Hakon huhtikuussa ilmestyvä Koulun taulut esittelee tämän upean taidekokoelman ja kertoo lahjoitusten historiasta.
Emil Hakokönkään kirjoittama Lamaantumaton – SAK 1989–2001 avaa näkymän Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön kohtalon vuosiin. Historiateos ilmestyy toukokuussa.
Toukokuussa ilmestyy myös Elina Seppälän teos Taiteilijoiden Kulosaari, joka esittelee viitisenkymmentä merellisessä kaupunginosassa asunutta eri alojen taiteilijaa kirjailija Volter Kilvestä säveltäjä Kaija Saariahoon.
Tutustu alla kevään uutuuskatalogiin