Kersti Juva sai vain 23-vuotiaana aloittelijana käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista, J. R. R. Tolkienin Tarun Sormusten herrasta. Uutuuskirjassaan Tolkienin tulkkina konkarisuomentaja palaa pitkän uransa alkulähteille, Tolkien-suomennostensa pariin. Miten Shirestä tuli Kontu ja Brandybuckista Rankkibuk? Miksi örkkien puhe muistuttaa stadin slangia? Millaista on kääntäjän rakkaus suomen kieleen?
Kersti Juva suomensi Tarun sormusten herrasta (kaksi ensimäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa) vuosina 1972–1975 ja on sen jälkeen suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon. Mutta miten 23-vuotias aloittelija sai käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista?
Odotetussa uutuuskirjassaan Tolkienin tulkkina Juva kertoo vihdoin tiestään Tolkienin suomentajaksi. Hän valaisee, kuinka Sormusten herran nimistö sai suomenkieliset vastineensa ja miten eri hahmojen puhetavat kääntyivät suomeksi. Juva tarkastelee suomennostyötään kriittisestikin ja kommentoi käännösratkaisujaan. Tarkastelun pohjana on ainutlaatuinen versio Tolkienin käsikirjoituksesta, jossa ovat nähtävissä raakakäännös, Juvan korjaukset ja Pennasen muutosehdotukset.
”Pysäköin ylioppilaslahjaksi saamani 90-kuutioisen vespan Liisankatu 16:n kauniin jugendtalon eteen. Olin matkalla kotimaisen kirjallisuuden proseminaariin. Elettiin vuotta 1968. Tuosta hetkestä lähtivät ihmisten polut kohti risteystä, joka teki minusta suomentajan.”
Tolkienin suomentajaksi Juva päätyi keväällä 1972
”Minulla ei ollut aavistustakaan, millaisesta teoksesta oli kysymys. Sanaa fantasia ei maininnut kukaan. The Lord of the Rings oli kymmenen vuotta ilmestymisensä (1954–1955) jälkeen saanut räjähdysmäisen suosion USA:n länsirannikon nuorison keskuudessa, ja sitä kautta maine oli kantautunut suomalaiseenkin kustannusmaailmaan.”
Miten Shirestä tuli Kontu ja Brandybuckista Rankkibuk?
Tolkien-suomennoksista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein nimiin. Suomenkielisessä kirjallisuudessa ei lähtökohtaisesti ole käännetty henkilöiden nimiä enää yli vuosisataan, mutta Tolkienin teosten tapauksessa nimet on suomennettu. ”Syy nimien suomentamiseen oli mutkaton ja yleisesti tiedossa. Tolkien vaati sitä”, Juva sanoo.
”Meille suomentajille tärkeimpänä lähteenä olivat Tolkienin ohjeet nimien kääntämisestä. Ohjeiden sävy oli varsin ankara. Saimme kuulla, että Tolkien oli kimpaantunut ruotsinnoksen nimistöstä, jossa oli poikettu merkityksen mukaan kääntämisestä, ja päättänyt, ettei se saisi toistua. Ohjeet huolestuttivat meitä melko lailla, olihan Tolkien yhä elossa ja tiesimme hänen osaavan jonkin verran suomea. Nimien suomentaminen oli kuitenkin ehdottomasti hauskinta Tolkienin kääntämisessä. Työn kuluessa paniikki hellitti, kun oli niin paljon muutakin mietittävää.”
FM Kersti Juva on maamme huomattavimpia suomentajia. Hän on kääntänyt englanninkielisiä klassikoita, nykyproosaa ja näytelmiä. Juva on saanut valtionpalkinnon kahdesti. Hänen edellinen teoksensa Löytöretki suomeen ilmestyi syksyllä 2019.