Alli Paasikiven elämäkerta julkaistiin 8.9.2021 SKS:n juhlasalissa. Tilaisuudessa kuultiin myös elämäkerran kirjoittajan, professori Aura Korppi-Tommolan juhlapuhe.
Alli Paasikivi (s. 1879) oli merkittävä henkilö Suomen historian kohtalon vuosina 1940- ja 1950-luvuilla. Presidentti J. K. Paasikiven puolisona hän toimi ajoittain kuin yksityissihteeri. Hän vartioi sitä, kuka henkilö tai mikä asia pääsee häiritsemään presidenttiä valtakunnan vaikeiden asioiden hoidon keskellä. Sen lisäksi hänen panoksensa oli merkittävä maan lastensuojelun kehittämisessä vaikeina jälleenrakennuksen vuosina.
Alli-puoliso ei ollut pelkästään edustusrouva. Ennen avioliittoa hän oli tehnyt elämäntyön pankkivirkailijana Kansallis-Osake-Pankissa, missä hän nousi pääkassaksi ja prokuraattoriksi – niin pitkälle kuin siihen aikaan nainen saattoi päästä. Hän tunsi vastuuta vanhenevasta äidistään ja leskeksi jääneestä sisarestaan ja tämän puoliorvosta pojasta.
Kirjoittamassani elämäkertateoksessa sijoitan hänet aikaansa ja pohdin hänen elämäänsä 1800-luvun lopulla aikuisuuteen kasvaneiden naisten viiteryhmässä. Hän oli tavallaan vanhassa kiinni, mutta kuitenkin uudistusten virran mukana. Hän pääsi käsityöläistaustasta koulunkäynnin ansiosta valkokaulustyöhön ja oli kaupunkilainen sinkkunainen. Hän käänsi katseensa etelään, kun perhetilanne helpotti 1920-luvun lopulla ja turistit alkoivat vallata Euroopan rantoja. Pohdin Alli Paasikiven toimintaa myös muiden tuon ajan presidentinrouvien harrastuksiin sekä Suomen presidenttien puolisoiden koulutukseen että toimintaan.
Alli Paasikivi nousi valtakunnan eliittiin avioliiton myötä 1934. J. K. Paasikivi oli tuolloin 66-vuotias ja Alli-nuorikko 54-vuotias. Alli-rouvasta tuli ensin Suomen Tukholman lähettilään puoliso, jolloin hänen opetteli diplomaattien tavoille. Välirauhan aikana (1940–1941) häntä odotti sama tehtävä Moskovassa. Sodan jälkeen odotti pääministerin ja presidentin puolison rooli, jossa hän loisti nuoruuden näyttelijäkokemuksen siivittämänä.
Muodikkaiden asujen ja juhlakuvien takana Alli Paasikivi toimi lastensuojelun, kuten sotaorpojen ja lastenkotien hyväksi. Hän oli mukana Lastenlinnan ja Linnamäen huvipuiston perustamisessa. Sen lisäksi on kaksi säätiötä, joiden perustamiseen hän vaikutti koko persoonallaan ja taustallaan. Voi jopa ajatella, että häntä käytettiin hyväksi.
Lastentautien Tutkimussäätiö sai alkunsa 1947 Arvo Ylpön 60-vuotiskeräyksestä, jotta Alli Paasikivikin organisoi. Se kasvoi pian merkittäväksi tutkimuksen rahoittajaksi. Sen rahoittamana pediatrian tutkimus on kohonnut Suomessa korkealle kansainväliselle taholle.
Toinen on ensi vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Alli Paasikiven Säätiö. Se perustettiin lakkautetun Lotta Svärd -järjestön niillä varoilla, jotka valtio oli takavarikoinut sodan jälkeen. Niistä muodostettiin yksityinen säätiö, johon Alli Paasikiveä pyydettiin antamaan nimensä. Paasikiven nimi oli suoja vasemmiston kritiikiltä, koska oli selvää, että Neuvostoliitto luotti presidenttiimme eikä häntä vastaan noussut vasemmisto eikä oikeisto. Säätiön taustalla oli Väestöliitto sekä maalaisliittolaisia ja sosiaalidemokraattisia poliitikoita. J.K. Paasikiven oma Kokoomuspuolue pidettiin käsivarren mitan päässä.
Myös tämä säätiö on ollut tärkeä kotitalouden ja sosiaalityön sekä tutkimuksen tukija ja kukoistaa edelleen.
Aura Korppi-Tommola, 8.9.2021