Professori Aura Korppi-Tommolan kirjoittama Alli Paasikiven elämäkerta piirtää kuvan aktiivisesta kansalaisvaikuttajasta, lasten oikeuksien edistäjästä ja uuden ajan virkanaisesta.
Alli Paasikivestä tuli Suomen seitsemännen presidentin puoliso sotien jälkeen, jälleenrakentamisen aikaan. Ennen astumistaan vallan kammareihin käsityöläistaustainen Alli Paasikivi nousi keskiluokkaiseen valkokaulusammattiin ja teki uraa Kansallis-Osake-Pankissa. Hän oli uuden ajan kaupunkilainen virkanainen.
Valtakunnan politiikan taustavoima
Alli Paasikivi osallistui miehensä rinnalla valtakunnan politiikkaan ja jopa puuttui virkatehtävien hoitoon. Kun J. K. Paasikivi oli ärtyisä ja vaikeasti lähestyttävä, virkamiehet ja ministerit oppivat käyttämään Alli-rouvaa välikätenä saadakseen asiansa esille. Presidentin puolisona Alli Paasikivi hoiti edustustehtävät innokkaasti ja käytti nuoruutensa teatteriharrastuksen tuomia taitoja hyväkseen. Hän aloitti myös itsenäisyyspäivän vastaanoton kuuluisan boolin tarjoamisen.
Lasten puolella
Uusi elämäkerta nostaa esiin myös Paasikiven merkittävän roolin Suomen lastensuojelun kehittämisessä. ”Alli Paasikivi ei ottanut julkisesti kantaa puoluepolitiikkaan, vaan innosti kansalaisia vapaaehtoistyöhön lasten hyväksi. Se puolestaan lisäsi yhteiskunnan vakautta jälleenrakennuksen sekavissa oloissa. Maassa oli paljon turvattomia lapsia kuten sotaorpoja, evakkoja ja lisäksi suuret ikäluokat vaativat paljon huomiota”, Aura Korppi-Tommola sanoo.
Omaa nimeä kantava säätiö
Alli Paasikivi oli aktiivinen kolmannen sektorin taustavaikuttaja ja mukana perustamassa lukuisia säätiöitä. Yhdessä Arvo Ylpön kanssa hän perusti Lastentautien Tutkimussäätiön ja Linnamäkeä ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön. Alli Paasikiven nimeä kantava säätiö perustettiin Lotta Svärd -järjestöltä takavarikoiduista varoista. Säätiö työskentelee perheen sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Se juhlii 70-vuotista taivaltaan vuonna 2022.
Professori Aura Korppi-Tommola on historiantutkija ja tietokirjailija, joka on tutkinut erityisesti lastensuojelun ja naisten historiaa. Hänen edellisiä teoksiaan ovat eduskunnan satavuotishistoria (yhdessä työryhmän kanssa) ja Miina Sillanpään elämäkerta. Kansallisbiografiassa on lähes sata Korppi-Tommolan kirjoittamaa pienoiselämäkertaa, muun muassa presidenttien puolisoiden tarinat.