Rakkauden jumalatar Afrodite, suuri metsästäjä Artemis, pimeän kuun Hekate – Liisa Kasken uutuus kertoo antiikin maailman mahtavista jumalattarista

Viisas Athene, rakkauden jumalatar Afrodite, suuri metsästäjä Artemis, pimeän kuun maaginen Hekate ja äiti maa Gaia. Antiikintutkija Liisa Kasken kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvittama uutuuskirja kertoo antiikin maailman mahtavista jumalattarista.

“Heitä on määrättömästi kuin meren saaria tai taivaalla tähtiä. Heillä on yöntummat silmät ja kuunsirpeistä sarvet, joskus sudenkatse tai hevosenpää. He tappavat ja synnyttävät, nauravat ja raivostuvat, kehräävät ja käyttelevät keihästä. Eurooppalaisen kulttuurin levittäydyttyä kaikkialle maailmaan heidän jälkensä ulottuu sinnekin, minne he itse eivät koskaan astuneet.”

Antiikin maailmassa jumalattaret olivat läsnä kaikkialla ja heidän valtansa oli ihmisten näkökulmasta rajaton. Taivaan kuningatar, tienristeysten jumalatar, tyttölasten suojelija ja muut suuret jumalattaret ansaitsivat kaikkien kuolevaisten kunnioituksen ja palvonnan. Mutta millaisia nämä jumalattaret olivat ja miksi he tuhansia vuosia myöhemmin elävät edelleen keskuudessamme? Mikä antiikin Kreikan mytologiassa kiehtoo ihmisiä aikakaudesta toiseen?

Antiikintutkija Liisa Kasken kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvittama Antiikin jumalattaret piirtää muotokuvat kolmestakymmenestä jumalattaresta vanhojen kreikankielisten alkuperäislähteiden pohjalta. Teoksen kiehtovat kertomukset herättävät jumalattarien hahmot eloon ja saavat lukijan pohtimaan niiden merkitystä niin omana aikanaan kuin tänä päivänä.

Antiikin maailma ei ollut tasa-arvoinen, mutta jumalattaret hallitsivat yhtä lailla niin miesten kuin naisten elämää. Jumalattarien kultit antoivat naisille myös valtaa ja liikkumatilaa yhteiskunnassa, jossa heidän vaikutusmahdollisuutensa olivat muuten hyvin rajallisia.

“Eurooppalaisen kulttuurin kehdossa ihmisnaisen oloiset jumalattaret hallitsivat sukupuoleen katsomatta jokaista, mutta heidän kuolevaisilla sisarillaan ei ollut poliittisia oikeuksia eikä juurikaan päätäntävaltaa omaan elämäänsä. Jos kreikkalaista mytologiaa on uskominen, sekä sukupuolten että sukupolvien välinen sota on jo maailman rakenteessa. Jumalatarten kulteissa tytöt ja naiset silti – papittarina, perinteenkantajina, uskonnollisten menojen toimittajina ja osallisina – saivat tilaa ja toimijuuden, joka heiltä muualla evättiin.”

Athenen sadoista lisänimistä vanhin on arvoituksellinen glaukopis, ”kiilaskatse”. Jumalattaren silmissä on sama outo hohde kuin pienellä pöllöllä, jonka nimi on kreikaksi glauks. Ehkä pöllön ja Athenen katse on alkujaan yksi ja sama. Öisessä öljypuulehdossa se välähtää hopeaan ja näkee kaiken.
Kuva: Apila Pepita.

Antiikin Kreikan jumalattaret elävät mielikuvituksessamme ihmishahmoisina olymposlaista draamaa elävinä naisina, mutta he ovat syntyneet paljon syvemmistä vesistä. Luonnon ikiaikaisia voimia symboloiva jumalatar on paljon enemmän kuin ihminen.

“Antiikin jumalia ja jumalattaria on totuttu pitämään ihmisenkaltaisina, mutta minua heissä puhuttelee heidän monihahmoinen jumalallisuutensa, siis nimenomaan se, että he ovat aivan jotain muuta kuin ihmisiä. Haluan kirjassa tuoda esiin heidän paikalliskulttuuriset lähtökohtansa koska uskon, että jumalatarten universaali lumo pohjimmiltaan kumpuaa heidän paikallisista, luontoon kytkeytyvistä juuristaan” Liisa Kaski kuvailee.

Ikivanhat jumalattaret kertovat meille paljon elämästä ja kuolemasta antiikin maailmassa, mutta samalla he ovat monelle myös sisäisen voiman ja inspiraation lähde. Kenties älykäs ja viisas Athene, vuorten villi äitijumalatar Kybele ja heidän muut yliluonnolliset sisarensa ovat kuolemattomia juuri siksi, että heidän kauttaan avautuu niin monta erilaista tapaa olla mahtavia voimia hallitseva nainen.

“Jumalattaret ovat kuin ikkunoita kahteen suuntaan. Heidän lävitseen voi tarkastella menneisyyden tapakulttuuria, elämän aineellisia ehtoja, ihmisten välisiä suhteita, outoja haluja tai oudon tutulta tuntuvia toiveita. Toisaalta katse kääntyy nykyhetkeen ja sisäänpäin: Liikkuvatko he yhä keskuudessamme? Mitä Hera tai Persefone pöyhii esiin juuri minussa?”

Liisa Kaski on myyttiseen tietoon erikoistunut antiikintutkija, folkloristi ja tietokirjailija. Aiemmissa teoksissaan hän on tarkastellut itämerensuomalaisia eläinmyyttejä ja ruokaperinteemme syväkerrostumia. Antiikin jumalattaret -teoksen kuvittanut Apila Pepita on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija, tatuoija ja kuvittaja.


Antiikin jumalattaret
Liisa Kaski (kirjailija)
Apila Pepita (kuvittaja)
139 sivua
ISBN 978-951-858-551-3
SKS Kirjat

Tilaa kirja verkkokaupasta