Kun Töölö oli periferiaa – Elina Seppälän Vuosisata Virkamiesten talossa kertoo elämästä entisajan Helsingissä

Elina Seppälän kirjoittama historiateos Etu-Töölössä sijaitsevasta Virkamiesten talosta tarjoaa kiehtovan kurkistuksen elämään entisajan Helsingissä.

”Virkamiesten talossa lapsuutensa viettänyt Kaarina Kuusi (os. Lumiala) kuvailee erästä vuoden 1924 taksimatkaa Kaivopuistosta kotiin Töölöön: taksi ei millään ollut löytää hiekkaisilla teillä perille, ja kuski moitiskeli seudun olevan aivan mahdotonta periferiaa. Töölö oli uusi kaupunginosa Helsingin laidalla. Talot nousivat ensin, infrastruktuuri laahasi perässä.”
– Elina Seppälä: Vuosisata Virkamiesten talossa

Etu-Töölön sydämessä Runeberginkadun ja Sammonkadun kulmassa sijaitseva Helsingin Virkamiesasunto-Osakeyhtiön talo edustaa pohjoismaista klassismia parhaimmillaan. Sata vuotta sitten vuonna 1925 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg, jonka osakas J. S. Sirén tunnetaan myöhemmin Eduskuntatalon arkkitehtina. Hankkeen taustalla vaikuttivat määrätietoiset virkamiehet, hallintoneuvos Hjalmar Kahelin ja professori Antti Tulenheimo.

Elina Seppälän kirjoittama Vuosisata Virkamiesten talossa kuvaa elävästi 1900-luvun alun Helsinkiä ja Töölöä, joka oli hyvin toisenlainen kuin nykyisin. Ennen näyttäviä katuja ja klassistisia kivitaloja Töölön alueen länsipuolella oli pitkälti vuokraviljelyyn varattua maaseutua. Peltopalstojen välissä oli siellä täällä herrasväen kesähuviloita, joiden nimet – Ruusula, Humalisto, Arkadia, Hesperia – jäivät elämään Töölön kadunnimistössä. Töölönlahden läheisyyteen oli perustettu suuria tehtaita, koska arveltiin, ettei kaupunki koskaan kasvaisi niin kauas. Nykyisen Runeberginkadun ja Arkadiankadun kulmassa sijaitsi vanha kaatopaikka ja Hietalahden rannassa teurastamo.

Helsinki kuitenkin kasvoi nopeasti, ja kaupunki laajeni 1900-luvun alkuvuosikymmenten aikana myös Töölöön. Viljelyspalstat, kalliot ja jättömaat jäivät asuinrakentamisen alle, kun pääkaupunkiin vyöryi asukkaita hurjalla vauhdilla. Töölöstä kaavailtiin ensin kasvavan työväestön asuinaluetta, mutta Suomen itsenäistymisen jälkeen tilanne olikin toinen – pääkaupunkiin tarvittiin lisää kotimaista virkamieskuntaa ja heille sopivia asuintaloja.

Punatiiliklassismia edustava Virkamiesten talo rakennettiin aikana, jolloin Etu-Töölöön nousi toinen toistaan komeampia asuinrakennuksia. Helsingin nopea kasvu, uuden keskiluokan asumistarpeet ja modernit eurooppalaiset kaupunkisuunnitteluihanteet loivat otollisen maaperän uudelle, tyylitietoiselle asuinalueelle. J. S. Sirénin suunnittelema virkamiesten yhteinen talo nousi alueen kulmaan eivätkä sijoittajat ja asunnonostajat aavistaneet, että rakennuksesta tulisi yksi Helsingin pysyvistä maamerkeistä.

Elina Seppälän kirjoittama Vuosisata Virkamiesten talossa ei ole vain rakennushistoriaa, vaan ennen kaikkea ihmisten kertomus talon asukkaiden elämästä. Taloyhtiön omat kattavat arkistot antavat äänen sisäpihalla sodan varjoissa leikkiville lapsille, nuoren tasavallan palveluksessa uraansa rakentaville professoreille ja muille kivitalon suojissa arkeaan eläville asukkaille. Asukkaiden muistojen kautta välittyy kuva elämästä entisajan Helsingistä, jossa pyykkejä kuivattiin Temppeliaukion kalliolla ja taloyhtiön keskuskeittiössä valmistettua ruokaa saattoi tilata huoneistoonsa edulliseen hintaan.

Etu-Töölö on muuttunut sadan vuoden aikana paljon. Koleraparakkien tilalle on noussut Aalto-yliopiston tiloja, ja Temppeliaukion kirkosta tullut kansainvälinen maamerkki. Virkamieskunnan arvokas kotitalo on vuosien varrella avautunut yhä laajemmalle joukolle asukkaita, ja talosta on kasvanut yhteisö, jossa eri-ikäiset ja eri alojen ihmiset ovat löytäneet kodin. Punatiilitalo on elänyt ajassa, mutta edelleen siellä vaalitaan perustajaosakkaiden ajatusta tyylikkäästä ja toimivasta talosta, jossa virkamiehen ja myöhemmin muidenkin on ollut hyvä asua.

Elina Seppälä on historiantutkija ja tietokirjailija, jonka aiempia teoksia ovat mm. Taiteilijoiden Kulosaari, Valokeilassa ja vastatuulessa – Balettitanssija Marianna Rumjantsevan elämä sekä yhdessä Mikko-Olavi Seppälän kanssa kirjoitettu Suomen kultakausi.

Elina Seppälä
Vuosisata Virkamiesten talossa
ISBN 978-951-858-778-4
109 sivua
SKS Kirjat 2025