Suomensukuisten kansojen esihistoria on yksi niistä tutkimuskohteista, jotka ovat hyötyneet paljon esimerkiksi DNA-tutkimuksen kehittymisestä. Virolaisen arkeologian professori Valter Langin syksyllä 2020 suomeksi ilmestynyt teos Homo Fennicus tarjoaa lukijalle uusinta kielitieteen, genetiikan ja arkeologian antamaa tietoa itämerensuomalaisten muinaishistoriasta. Kirjan suomenkielisestä käännöksestä vastaa Hannu Oittinen.
Valter Langin kirja sai Suomessakin innostuneen vastaanoton, ja professori vieraili syksyllä 2020 etäyhteyden kautta mm. Helsingin Kirjamessuilla. Nyt kun teoksen julkaisusta on jo kulunut hetki, tapasimme Langin uudelleen ja esitimme hänelle kolme kysymystä itämerensuomalaisten kansojen esihistoriasta.
Homo Fennicus -kirjaasi on kutsuttu käänteentekeväksi. Mitä uutta suomensukuisten kansojen varhaishistoriasta on selvinnyt?
Valter Lang: Kirjassani kokoan ja sovitan yhteen tietoja kielitieteestä, arkeologiasta ja genetiikasta. Uusien tutkimustulosten perusteella päädyin esittämään, että ensimmäiset kantasuomalaiset heimot alkoivat saapua nykyisiin kotimaihinsa noin 3000 vuotta sitten. He ovat käyttäneet eteläisiä vesiväyliä eli kulkeneet Volgalta Dneprille, sieltä Väinäjoelle ja sen kautta Viron ja Suomen rannikolle. Sitä vastoin saamelaisten esi-isät saapuivat Sisä-Suomeen pohjoisten jokien kautta.
Tietämyksemme ihmisen esihistoriasta lisääntyy ja uusia tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti. Miksi halusit koostaa itämerensuomalaisten etnohistorian kirjaksi?
Valter Lang: On totta, että joka vuosi tulee uusia ja uusia tutkimuksia esihistorian yksittäisten näkökohtien analysoimiseksi. Näin on arkeologiassa, kielitieteessä ja genetiikassa, etenkin muinais-DNA:n tutkimuksen läpimurron jälkeen. Hyvin usein nämä tutkimustulokset tai pikemminkin tulkinnat tutkimustuloksista ovat kuitenkin keskenään ristiriitaisia. Tämän seurauksena yleinen käsitys kansojemme muodostumisesta on hämärtynyt, ja tavallisen lukijan on vaikea arvioida tieteellisen tiedon paikkansapitävyyttä. Siksi on tarpeen laatia ajoittain yleisiä yhteenvetoja, joissa arvioidaan tähän mennessä tehtyä tutkimusta ja yritetään esittää tasapainoinen synteesi uudesta tiedosta. Homo Fennicus tiivistää tutkimustyön vuoden 2019 alkuun saakka, mutta jo nyt on ilmestynyt uusia tutkimuksia, jotka laajentavat kirjassani esitettyä visiota.
Onko aihepiirin tutkimuksessa vielä ratkaisemattomia kysymyksiä?
Valter Lang: Vastaamattomia kysymyksiä on todella monia. Esimerkiksi kantasuomalaisten muuttoreitit ja muuttotavat tarvitsevat lisäselvitystä ja suhteet sekä varhaisbalttilaisiin että -germaanisiin heimoihin kaipaavat yksityiskohtaisempaa analyysiä. Tutkittavaa on myös itämerensuomalaisten kansojen, kielten ja kulttuurien haarautumisessa.