Antropologi James Suzmanin menestysteos Työn historia on nyt ilmestynyt suomeksi Ilkka Rekiaron kääntämänä. Yuval Noah Hararin kiittelemä bestseller ihmisen ja työn historiasta haastaa monet perusolettamuksemme siitä, keitä me lajina olemme.
Elämme yltäkylläisyyden maailmassa, mutta silti teemme työtä enemmän kuin koskaan aiemmin. Talouskasvu ja työnteko ohjaavat ajatteluamme, ja lisäksi monien meistä odotetaan jatkavan töissä melkein kymmenen vuotta pidempään kuin puoli vuosisataa sitten. Millainen oli maailma, jossa työ ei ollut yhteiskunnan tärkein asia?
Työ määrittelee, keitä olemme, keiden kanssa olemme tekemisissä ja miten käytämme rajallisen aikamme. Työ muokkaa kehomme ja arvojemme lisäksi ympäristöämme ja aikakäsitystämme. Mutta suhtautuivatko myös esihistorialliset esivanhempamme työhön samalla tavalla?
Metsästäjä-keräilijöille työ oli pakollinen paha, nykyihmiselle osa omaa identiteettiä. Työhön liittyvän stressin lisäksi ihminen voi ahdistua myös kasvavasta paineesta kokea oma työnsä merkityksellisenä ja innostavana kutsumuksena. Milloin työstä tuli tällaista? Esihistoriallisen ihmisen suhde työntekoon oli aivan erilainen kuin oma maanviljelyn ja teollisen vallakumouksen muovaama käsityksemme siitä, mitä työ varsinaisesti tarkoittaa.
Antropologi James Suzman kartoittaa kansainvälisessä menestysteoksessaan ihmisen ja työn historiaa ammentaen oivalluksia niin arkeologiasta ja evoluutiobiologiasta kuin fysiikasta ja taloustieteestä. Ihmiskunnan alkuhämäristä maanviljelyn synnyn ja teollistumisen kautta tulevaisuuteen ulottuva matka haastaa samalla monet perusolettamuksemme siitä, keitä me lajina olemme.
Suzman esittää Työn historia -teoksessaan meidän olevan käänteentekevässä historian vaiheessa. Tekoäly ja automaatio voisivat mullistaa suhtautumisemme työhön yhtä radikaalilla tavalla kuin maanviljely ja teollistuminen. Samalla voisi avautua ovi maailmaan, joka olisi kestävämpi ja tasapuolisempi sekä meille että planeetalle. Olemmeko valmiita päivittämään suhteemme työhön?
– Vaikuttaa siltä, että ihmiskunta ei ole vielä valmis eläköitymään. Ymmärtääksemme syyn meidän on myönnettävä, että suhteemme työhön on paljon mielenkiintoisempi ja monimutkaisempi kuin useimmat perinteisesti ajattelevat ekonomistit uskottelevat, Suzman kirjoittaa.
Antropologi James Suzman työskentelee Cambridgen yliopiston Robinson Collegessa ja on Royal Geographical Societyn jäsen. Suzman johtaa Anthropos-ajatushautomoa, jossa ratkaistaan nykyajan yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia antropologian menetelmillä. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu muun muassa New York Timesissa, Observerissa, Guardianissa, New Statesmanissa ja Independentissä.
Suzmanin Työn historia -teoksen oikeudet on myyty lähes 30 maahan.
Kun automaatio mitä ilmeisemmin mullistaa tyystin globaalit työmarkkinat, on kiire miettiä uudelleen työn taloudellista, psyykkistä ja jopa hengellistä merkitystä. Tutkimalla metsästäjä-keräilijöiden, ihmisapinoiden ja jopa lintujen elämää Suzman osoittaa, että se, mitä me pidämme ‘luonnollisena’, on usein pelkkää teollisuusgurujen ja maataloususkontojen kyseenalaista perintöä. Tutustumalla siihen, miten olemme menneisyydessä käyttäneet aikaamme, me toivottavasti saamme edellytykset tehdä viisaampia ratkaisuja tulevaisuudessa.
Yuval Noah Harari
James Suzman
Työn historia – Mihin käytämme aikamme?
Alkuteos: Work – A History of How We Spend Our Time
Suomennos: Ilkka Rekiaro
ISBN 978-951-858-286-4
SKS Kirjat 2022