Syksyn 2022 uutuuskirjojen joukossa nähdään James Suzmanin kansainvälinen bestseller Työn historia, kauan odotettu Volter Kilven elämäkerta, tiedetoimittaja Niko Kettusen Helsingin Sanomista tuttuja eläinjuttuja, tutkimusmatka Tolkienin Kalevalaan sekä Merkkien salat -ohjelmasta tutun symbolitutkija Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki.
Työ määrittelee, keitä me olemme. Se ratkaisee statuksemme, sanelee ajankäyttömme ja muokkaa arvojamme. Mutta näin ei ole aina ollut: lajimme historiasta 95 prosenttia oli aikaa, jolloin työn merkitys oli täysin erilainen. Kansainvälisessä bestsellerissään Työn historia James Suzman selvittää, kuinka ihmisen suhde työhön on muuttunut esihistoriasta 2020-luvulle. Teos ilmestyy Ilkka Rekiaron suomeksi kääntämänä elokuussa 2022.
Kiehtovaa pohdiskelua, joka haastaa perusoletuksemme työn määritelmästä.
Yuval Noah Harari
Kirjallisuutemme jättiläinen Volter Kilpi saa vihdoin elämäkerran. Laura Kokko kuvaa, millaisen elämän eli varhain modernistiseksi uudistajaksi ja sittemmin kotiseutunsa Kustavin saaristoyhteisön armoitetuksi kuvaajaksi päätynyt kirjailija. Teos julkistetaan Volter Kilpi -kirjallisuusviikolla Kustavissa 13.7.
J. R. R. Tolkien on aikamme tunnetuin fantasiakirjailija ja modernin fantasian isä. Jyrki Korpua kuvaa teoksessaan Tolkien ja Kalevala kuinka Tolkien hyödynsi kansalliseepostamme fantasiamaailmansa taustalla ja tarinankerronnassa. Kirja ilmestyy 2.8.
On tunnettu tosiasia, että Tolkien rakasti Kalevalaa, mutta tarvittiin suomalainen Kalevalan tuntija Jyrki Korpua selvittämään, mitä siitä käytännössä seurasi. Tolkien ja Kalevala kartoittaa Tolkienin maailman ja Kalevalan yhtymäkohdat perusteellisuudella, johon tuskin on lisäämistä.
Kersti Juva
Elokuussa pääsemme sukeltamaan myös eläinten ihmeelliseen maailmaan. Tiedetoimittaja Niko Kettusen suosittu Helsingin Sanomissa ilmestynyt juttusarja ilmestyy kirjana 2.8. Kettunen on koonnut Viikon eläimet -teokseensa sata oivaltavaa eläinpakinaa luonnon pienistä ihmeistä ja erikoisuuksista.
Uusia näkökulmia Suomen historiaan
Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa, pakeni Karjalasta ja aloitti elämänsä uudelleen. Matkatavaroita ei juuri ollut, mutta omat tavat ja kulttuuriperintö seurasivat mukana. Sirpa Pääkkösen koskettavassa teoksessa Karjala sydämessä Karjala elää muistoissa ja mielikuvissa, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Pekka Nevalaisen viimeiseksi jäänyt teos Lunastamaton Viena piirtää kokonaiskuvan Vienan Karjalan tapahtumista vuosina 1918–1920. Kesästä 1919 kesään 1920 suurimmat osat Vienasta muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan.
Nyky-Venäjällä sananvapaus kaventuu ja menneisyyden kipukohdista vaietaan taas. Syyskuussa ilmestyvässä teoksessaan Sorretut sanat palkitut kirjailijat Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen etsivät uusia näkökulmia Neuvostoliiton kirjalliseen elämään lokakuun vallankumouksesta imperiumin romahtamiseen.
Marjo Kaartisen ja Hannu Salmen toimittama Keski-ikä puolestaan kysyy, määrittääkö keski-ikä ihmistä vai ihminen keski-ikää? Onko keski-ikäisyys aina ollut yhtä merkityksellistä kuin nykyisin? Lopputuloksena piirtyy kiinnostava kuvaus keski-iän kulttuurihistoriasta.
Suomalaisen ajattelun tähtihetkiä luotaa Vesa Sisättö elokuun alussa ilmestyvässä Huuhaa-Suomen historia -teoksessaan. Villit tarinat Suomen muinaiskuninkaista, Aino Kassisen ennustuksista ja 1990-luvun saatananpalvontapaniikista herättävät lukijan kysymään, miksi haluamme niin kovasti uskoa johonkin.
Uskon ja tiedon rajoille sijoittuu myös Pasi Klemettisen Kansanuskon yöpuoli. Se nostaa päivänvaloon suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot demoneista hiisiin, manalaisiin ja muihin myyttisiin olentoihin.
Yhdessä Ella Kannisen kanssa Merkkien salat -televisio-ohjelmaa luotsaava Liisa Väisänen johdattaa pääkaupungin salattuihin viesteihin kiehtovasti kuvitetussa teoksessaan Symbolien Helsinki. Rakennukset kertovat paitsi kaupungin menneisyydestä myös Suomen historiasta, Euroopan tyylihistoriasta sekä rakennusajankohdan hengestä, utopioista, peloista ja ajatuksista tulevasta.
Syksyllä 2022 julkaisemme myös näyttelijä Ahti Kuoppalan elämäkerran, fennomaani August Ahlqvistin suvun tarinan, Pop & Jazz Konservatorion 50-vuotisjuhlakirjan, Lahden historiallisen museon perusnäyttelyä täydentävän Hyvä paikka -teoksen, Matti Soramäen kirjoittaman Yleisradion historiikin sekä upeasti kuvitetun tietokirjan Vantaan talonpoikaisesta rakennusperinnöstä.
Psykologiaa ja hyvinvointia luonnosta
Terapeutti Harri Virtanen halusi selvittää, miksi hänen sukupolvensa mieluummin antaa planeetan tuhoutua kuin muuttaa ruokavaliotaan. Mitä on hyvä elämä ja miksi muutos tuntuu niin ahdistavalta? Trauma ja luonto -kirjassaan Virtanen tutkii ekopsykologiaa ja sen antamia vastauksia.
Kuinka päihderiippuvuuteen sairastutaan ja miten siitä toivutaan? Kuinka päihdetyötä voidaan tehdä sadan prosentin toipumistuloksella? Hannele Nykänen ottaa kantaa suomalaisen päihdetyön nykytilaan 2.8. ilmestyvässä teoksessaan Ei minusta tarvitse välittää. Kirjaan on haastateltu eri-ikäisiä naisia, joilla on takanaan vuosikymmeniä raitista elämää.
Millaista oli elää biseksuaalina viisikymmentä vuotta sitten? Entä panseksuaalina tänään? Jenny Kangasvuon teos Bi- ja panseksuaalisuus pohtii, miten järjestää elämä, joka asettuu seksuaalisuuden itsestäänselvimpien lokeroiden ulkopuolelle.
Henna Karppinen Kummunmäen syyskuussa ilmestyvä teos Sydänsurujen historia luo tuokiokuvia kadotettuun rakkauteen antiikista nykypäivään. Miten ihmiset ennen meitä ovat kaivaneet rakkautta? Kuinka rakkauden takia on surtu ja kärsitty? Teemat ovat ikuisia, ja puhuttelevat yhtä lailla antiikin kreikkalaisia kuin nykyajan ihmissuhteita selvitteleviä.
Talvea on Suomessa noin puolet vuodesta, ja talvi on mahtavaa retkeilyaikaa! Suomen tunnetuimpiin kuuluva retkeilytoimittaja ja -kirjailija Jouni Laaksonen neuvoo, miten ulkoilukautta voi jatkaa pitkälle syksyyn – ja läpi talven. Talviretkeilijän oppaan vinkeillä nuotio syttyy lumihangenkin keskellä ja telttailu on turvallista myös pakkasella.
Suvi Kaipaisen ja Annamari Sauren suosittu äidinkielen puuhakirja aikuisille saa jatko-osan! Äimän käkenä 2 ohjaa sunnuntaikirjoittajaa välttämään sudenkuopat ja löytämään kirjoittamisen ilon.