Miten juuret Pohjanmaalla näkyvät omassa identiteetissä? Sirpa Pääkkösen Pohjalaiset-kirjassa pohjalaisuuden merkityksestä itselleen kertovat Paula Koivuniemi, Juha Mieto ja muut tunnetut eteläpohjalaiset. Samalla teos valottaa Etelä-Pohjanmaan värikästä historiaa ja kulttuuria.
Pohjalaiset rakastavat maisemiaan: lakeuksilla ihmisellä on tilaa hengittää. Maa ja taivas kohtaavat kaukana horisontissa. Alavan pohjalaismaiseman avaruudessa kehittyi myös värikäs ja omaleimainen kulttuuri jussipaitoineen, helavöineen ja könninkelloineen. Etelä-Pohjanmaan historiaan mahtuvat häjyjen puukkotappelut, siirtolaisuus Amerikkaan ja lapuanliikkeen nousu.
Pohjalaisiin liitetty kuohahteleva veri ja uho ovat nykyisin korvautuneet yritteliäisyydellä ja pärjäämisen eetoksella. Pohjalaiset juuret näkyvät vahvasti tunnettujen suomalaisten arjessa ja identiteetissä, ilmenee tietokirjailija Sirpa Pääkkösen kirjoittamassa tietokirjassa Pohjalaiset – Eikä muualta kehtaas ollakaan.
Pääkkösen uutuus valottaa Etelä-Pohjanmaan historiaa ja kulttuuria sekä kertoo värikkäitä tarinoita siellä eläneistä ihmisistä. Mitä tekivät tunnetut häjyt Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi? Mitä saivat aikaan Mathilda Wrede ja Samuli Paulaharju? Mistä juontui lapuanliike ja mikä oli Vihtori Kosolan merkitys liikkeelle? Miten saarnaaja Niilo Yli-Vainio onnistui nostattamaan kuulijat hurmokseen? Mikä sai Matti V. Luoman lähtemään siirtolaismatkalle Amerikkaan 1900-luvun alussa ja sotimaan valkoisten puolella vuoden 1918 sisällissodassa?
Kuva: Sirpa Pääkkönen
Kotipaikka vahvistaa ihmisen identiteettiä. Etelä-Pohjanmaalta on lähtöisin paljon taiteilijoita, muusikoita, kirjailijoita, urheilijoita sekä hengellisiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia, joihin pohjalainen tausta on vaikuttanut. Kirjassa pohjalaisuuden merkityksestä itselleen kertovat kirjailija Antti Tuuri, laulaja Paula Koivuniemi, arkkipiispa Tapio Luoma, hiihtäjä Juha Mieto, kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry, näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, kirjailija Taina Latvala ja sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi.
Millaiset eväät pohjalaisuus elämälle antaa? Antti Tuuri esimerkiksi määrittelee pohjalaisiin usein liitetyn uhon niin, että se on pohjalaista leikkiä ja huumoria, jonka muut ottavat tosissaan. Siinä kokeillaan toisen rajoja. Tuurin mielestä Pohjanmaalla pitää kestää vinoilu ja vastata siihen. Paula Koivuniemi taas kertoo pärjänneensä musiikkimaailmassa juuri pohjalaisen taustansa ansioista. Juuret Etelä-Pohjanmaalla antoivat hänelle hyvän itsetunnon, huumorintajun ja kyvyn liikuttua kyyneliin.
Hiihtäjälegenda Juha Mieto on sydänjuuriaan myöten kurikkalainen ja pohjalainen. Muualla hän ei voisi asua eikä ole ikinä harkinnut muuttoa Kurikasta. Lapsuuden kodista saadut opit ovat kantaneet eläkeikään saakka. Samoin Hannu-Pekka Björkmania lapsuuden yhteisöllinen kyläelämä Ilmajoella on kantanut pitkälle. Vanhempien lisäksi kasvattajana toimi koko kylä. Pohjanmaalle meno on Björkmanille aina voimakas kokemus.
Milla Paloniemi on puolestaan siirtänyt eteläpohjalaisen taustansa sarjakuva-albumeihin. Kiroileva siili on ärhäkkä, mutta samalla hellyttävä pieni eläin, joka osaa sielukkaasti kirota Etelä-Pohjanmaan murteella.
Sirpa Pääkköselle kirjan tekeminen oli samalla matka omien pohjalaisten juurien äärelle. Vaikka Etelä-Pohjanmaalta muuttaisi muualle, kulkee pohjalaisuus ihmisen mukana läpi elämän.
“Asuin elämäni ensimmäiset kahdeksantoista vuotta keskellä lakeuksia Etelä-Pohjanmaalla Ylistarossa, joka nykyään kuuluu Seinäjokeen. Paikkakunnan läpi virtaa Kyrönjoki, toisinaan uhmakkaana, toisinaan raukeana ja seesteisenä, kun sää on tyyni. Joki on kuin pohjalaisen ihmisen luonne: joskus tasainen, joskus täynnä tulisuutta ja voimakasta tahtoa. Jätin Etelä-Pohjanmaan taakseni, mutta vuosikymmeniä myöhemmin ryhdyin selvittämään, onko eteläpohjalaisuus vielä samanlaista kuin menneinä vuosikymmeninä. Mitä vanhasta on säilynyt, ja millainen on eteläpohjalainen ihminen nykyään?
Ihmisille on tärkeää kokea yhteenkuuluvuutta ja olla osa ryhmää. Sukulaisuus, kotipaikka, yhteinen historia ja kulttuuri luovat yhteisöllisyyttä, joka on eteläpohjalaisille merkityksellistä. Kuten Hannu-Pekka Björkman toteaa: Pohjanmaalla asuu kaikenlaisia ihmisiä, mutta kun pohjalainen kohtaa toisen pohjalaisen, kotimaakunnan tunnistaa.”
Sirpa Pääkkönen on Helsingissä asuva tietokirjailija, jonka oma pohjanmaalainen tausta on Ylistarossa. Hänen muita teoksiaan ovat Karjala sydämessä, elämänvoimaa itäisistä juurista (SKS Kirjat, 2022), Pätkiä & potkuja, naisten kokema ikäsyrjintä työelämässä (Avisado, 2020) sekä Ole oma pomosi, virtaa työhön ja vapaalle yhdessä psykologi Nina Lyytisen kanssa (Otava, 2022). Kuva: Oona Pääkkönen.
Sirpa Pääkkönen
Pohjalaiset – Eikä muualta kehtaas ollakaan
ISBN 978-951-858-343-4
212 sivua
SKS Kirjat 2024