Helsingin Kirjamessut lähestyvät, tervetuloa mukaan syksyn suurimpaan kirjallisuustapahtumaan torstaista sunnuntaihin 23.-26.10.2025.
Lokakuun lopussa Messukeskuksessa järjestettävät Helsingin Kirjamessut tarjoavat jälleen neljä upeaa messupäivää täynnä kiinnostavaa ohjelmaa ja mielenkiintoisia kirjoja. Samaan aikaan järjestetään perinteiseen tapaan myös Viini ja Ruoka 2025 -messut.
SKS on totta kai mukana Helsingin Kirjamessuilla, ja osastoltamme 6g50 löydät messuhintaan kaikki kuluvan vuoden uutuuskirjat sekä mittavan valikoiman aiemmin ilmestyneitä suosikkeja. Messuohjelmassa esiintyvät kirjailijat signeeraavat teoksiaan osastollamme heti esiintymisensä jälkeen.
Kirjamessutarjouksemme ovat voimassa myös SKS:n verkkokaupassa torstaista sunnuntaihin 23.-26.10.2025.
Helsingin Kirjamessujen ohjelmamme
Torstai 23.10.
Torstai 23.10.klo 11.30
Ville Eloranta ja Laura Niemi: Finglish – Miksi englanti ärsyttää? ja Ian Mac Eochagáin: 101 Finglishmiä. Haastattelijana Silvia Hosseini. Esplanadi-lava.
Finglish eli englannin ja suomen sekoittuminen tuntuu ärsyttävän ihmisiä yhä enemmän. ”Turhaa” englantia päivitellään jatkuvasti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla, oli sitten kyse mainoksista tai nuorten kielenkäytöstä. Silti finglish ei ole ainakaan vähenemään päin. Jotkut suomalaiset puhuvat jo englannista tunnekielenään. Mistä oikein on kysymys?
Torstai 23.10. klo 13.00
Teija Alanko: Kultaköynnös ja unelma – Huonekasvien historiaa. Haastattelijana Lotta Vuorio. Kruununhaka-lava.
Miten trooppiset kasvit eri puolilta maailmaa päätyivät huonekasveiksi pohjoisiin koteihin? Kasvit olivat menneinä vuosisatoina arvokkaita aarteita, joiden vuoksi oltiin valmiita matkaamaan valtamerten yli. Kasvinmetsästyksen lumo kietoutuu läheisesti tutkimusmatkailun ja kolonialismin historiaan – tiedemiehet ja keräilijät kilpailivat yhä eksoottisempien lajien löytämisestä.
Torstai 23.10. klo 13.30
Topias Haikala: Kielet ennen meitä. Haastattelijana Janne Saarikivi. Kruununhaka-lava.
Suomen muinainen kielihistoria kertoo täällä kauan sitten kaikuneista esihistoriallisista kielistä. Millaisia kieliä nykyisen Suomen alueella puhuttiin ennen suomea, saamea ja ruotsia? Mitä kieliä olivat kantaurali tai kantaindoeurooppa ja miksi juttelemme nykyisin juuri niiden tytärkielillä? Miksi suomessa on valtavasti ikivanhoja indoiranilaisia, balttilaisia ja germaanisia lainasanoja?
Torstai 23.10. klo 13.30.
Anu Koivunen ja Jukka Kortti: Kulttuurin vuosisata ja satavuotias Yleisradio. Haastattelijana Jani Tanskanen. Esplanadi-lava.
Yle on ollut keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa jo sadan vuoden ajan. Samalla se on ollut maamme suurin kulttuurialan työllistäjä, toimija ja vaikuttaja. Kuinka Yle on historiansa aikana määritellyt Suomea ja suomalaisuutta? Entä kuinka suomalaiset ovat yleisönä suhtautuneet Yleen ja sen eri ohjelmatyyppeihin? Satavuotiaan Ylen tarina on myös kertomus globaalin mediaekosysteemin historiasta.
Torstai 23.10. klo 14.00
Tuomas Palonen: Etymologian etymologia. Haastattelijana Silvia Hosseini. Kruununhaka-lava.
Sanat kantavat mukanaan menneisyyden kaikuja, unohdettuja myyttejä ja odottamattomia tarinoita. Arkikielessä sitä ei ehkä huomaa, mutta ne kantavat näkymätöntä painolastia, jonka vain etymologinen röntgensäde tekee näkyväksi. Miksi jotkut sanat säilyvät vuosisatoja ja toiset katoavat? Millaisia salaisia kerroksia sanoihimme kätkeytyy?
Perjantai 24.10.
Perjantai 24.10. klo 12.00
Miska Salakka: Sukupuolten moninaisuus. Lotta Kähkönen, Tuula Juvonen ja Varpu Alasuutari: Toivoa, vimmaa ja vastarintaa – Kirjoituksia queer- ja transaktivismista. Haastattelijana Kerttu Tarjamo. Vallisaari-sali.
Miten seksuaalisuus ja sukupuolen moninaisuus kietoutuvat osaksi ihmisten arkea ja ihmissuhteita? Queer- ja transaktivismilla on ollut keskeinen rooli yhteiskunnallisten asenne- ja lakimuutosten aikaansaamisessa. Miltä aktivismin historia ja nykyisyys näyttävät Suomessa? Keskustelua kirjoista Sukupuolten moninaisuus ja Toivoa, vimmaa ja vastarintaa.
Perjantai 24.10. 13.00
Jyrki Siukonen: Pate Teikan toinen elämä. Haastattelijana Vesa Kyllönen. Lonna-sali.
Miksi Pentti Haanpää kirjoitti Noitaympyrän päähenkilön tarinan uusiksi? Entä millaista Suomea metsätyömiehen hahmo kuvasti 1930-luvulla? 100 vuotta sitten esikoisteoksensa julkaissutta ja paljon tutkittua Haanpäätä voi lähestyä uusin kysymyksin – ja löytää aivan uusia suuntia. Samalla avautuu kuva lama-ajan Suomesta, kustantajien saartamasta kirjailijasta ja metsätyön myyteistä paperitehtaiden varjossa.
Perjantai 24.10. klo 15.00
Ulla Nordfors ja Sanni Peltola: Muinais-DNA. Haastattelijana Kalle Haatanen. Kruununhaka-lava.
Muinais-DNA:n tutkimus mullistaa käsityksemme menneisyydestä. Mitä voimme saada selville ihmisten, eläinten ja kasvien historiasta – tai muinaisista taudeista? Entä mitä geenit eivät voi kertoa? Keskustelussa avataan, kuinka muinais-DNA yhdistää arkeologian, historian ja genetiikan, ja millaisia eettisiä ja tieteellisiä kysymyksiä tutkimukseen liittyy.
Perjantai 24.10. klo 16.00
Pasi Klemettinen ja Karolina Kouvola: Tietäjät, noidat, samaanit ja Magiaa ennen ja nyt. Haastattelijana Juha Roiha. Kruununhaka-lava.
Mitä tiedämme kansanperinteen noidista ja tietäjistä? Entä millaista on noituus Suomessa tänään? Magia oli osa esivanhempiemme arkea, mutta se elää uusissa muodoissa myös tänä päivänä. Some-noidat jakavat loitsujaan TikTokissa, ja vanhat perinteet saavat uusia tulkintoja. Keskustelussa pohditaan suomalaisten noituuden ja tietäjäperinteen monia ulottuvuuksia.
Perjantai 24.10. klo 18.00
Sini Kangas: Ristiretkien historia. Haastattelijana Lotta Vuorio. Hakaniemi-lava.
Mikä sai kymmenet tuhannet kristityt liikkeelle Jerusalemia valloittamaan ja kuinka Lähi-itään syntyi frankkikuninkaiden hallitsema ristiretkeläisten kuningaskunta? Mihin Saladinin ja Rikhard Leijonamielen tarunhohtoinen maine perustuu? Sydänkeskiajan ristiretket eivät olleet vain sarja sotaretkiä – ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi, jonka perintö on jättänyt syvän jäljen Euroopan historiaan.
Lauantai 25.10.
Lauantai 25.10. klo 10.30
Viola Parente-Čapková, Kati Launis ja Arja Rosenholm: Liikkuvat tekstit, liikkuvat naiset. Haastattelijana Taru Torikka. Lonna-sali.
Monet venäjäksi kirjoittaneet naiskirjailijat ovat jääneet Suomessa tuntemattomiksi. Keitä he ovat, ja miksi emme ole kuulleet heistä? Millaisia kertomuksia ja ääniä on jäänyt venäläisten miesklassikoiden varjoon? Kirjallisuudentutkijat ovat selvittäneet, millainen rooli suomentajilla, kriitikoilla ja kirjabloggareilla on ollut kirjallisuuden välittäjinä.
Lauantai 25.10. klo 14.00
Irma Sulkunen: Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa. Haastattelijana Juha Roiha. Suomenlinna-sali.
Kalevalan koonneesta Elias Lönnrotista tuli aikansa ikoninen hahmo, mutta elämässään hän kantoi monia ristiriitaisia rooleja. Kuka oli todellinen Lönnrot historian kultakerrosten alla ja miksi hänestä haluttiin rakentaa juhlittu kansallissankari? Emeritaprofessori Irma Sulkusen kirjoittama uusi elämäkerta nostaa Lönnrotin arkielämän ja perhesuhteiden ohella esiin myös ne varjoon jääneet toimijat, jotka nostivat Lönnrotin kansalliseksi suurmieheksi.
Lauantai 25.10. klo 14.00
Sonja Kosken Simpanssi sisällämme. Keskustelemassa Laura Visapää, Johanna Mappes ja Emma Vitikainen. Hakaniemi-lava.
Sonja Koski (1973–2025) tutki työkseen apinoita lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Viimeiseksi jääneessä teoksessaan hän kertoo simpanssien ja muiden apinoiden monimuotoisesta elämästä ja sosiaalisista suhteista. Millaisia samankaltaisuuksia meillä on simpanssisukulaistemme kanssa ja mikä lopulta tekee ihmisestä ihmisen?
Lauantai 25.10. klo 15.00
Pekka Niiranen: Ohrana Kekkonen ja Mika Suonpää: Infosoturit. Keskustelua antikommunistisista verkostoista ja nuoresta Kekkosesta sotienvälisenä aikana. Haastattelijana Unto Hämäläinen. Suomenlinna-sali.
Eurooppalaisen kommunisminvastaisen liikkeen yhteydet ja vaikutusoperaatiot ulottuivat Suomessa mediaan, turvallisuusviranomaisiin ja Mannerheimiin asti. Millaisia olivat liikkeen historia, kontaktit ja menetelmät? Nuori Urho Kekkonen osallistui levottoman 1920-luvun poliittisten jännitteiden ratkomiseen keinoja kaihtamatta Etsivän keskuspoliisin palveluksessa. Samalla hän oppi paljon tiedon hallitsemisesta ja varjoissa vaikuttamisesta. Keskustelua kirjoista Infosoturit ja Ohrana Kekkonen.
Lauantai 25.10. klo 17.30
Teivo Teivainen: Hakaristin historia. Haastattelijana Juha Roiha. Suomenlinna-sali.
Hakaristin käytöstä luovuttiin länsimaissa toisen maailmansodan myötä, vaan ei Suomessa. Hakaristi on edelleen käytössä Puolustusvoimissa ja korkeimmissa valtiollisissa symboleissa, kuten vapaudenristeissä ja tasavallan presidentin lipussa, mikä aika ajoin herättää hämmennystä ulkomailla. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii uudessa kirjassaan hakaristin historiaa ja siihen liittyvää historiapolitiikkaa.
Sunnuntai 26.10.
Sunnuntai 26.10. klo 14.30
Jussi Ahlroth: Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia ja David R. Loy: Ekodharma. Haastattelijana Frank Martela. Kruununhaka-lava.
Buddhalainen ajattelu on kulkenut mukana länsimaisen filosofian historiassa antiikin Kreikan ajoista lähtien. Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth pohtii eurooppalaiseen filosofiaan periytynyttä ikivanhaa buddhalaista käsitystä elämästä, kuolemasta ja kaiken perustana olevasta avaruudesta.
David R. Loyn uraauurtava teos Ekodharma — Buddhalaisia opetuksia ekologiseen kriisiin on samanaikaisesti manifesti, toimintasuunnitelma ja –kutsu, joka tuo lohtua vaikeina aikoina. Kirjan teemoja ovat ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, aktivismi ja buddhalaiset opetukset aktivismin tukena.