Elina Seppälän kirjoittama elämäkerta balettitanssija Marianna Rumjantsevasta kertoo näyttämön valoista, elämän varjoista ja Kansallisoopperan kuohuvista vuosista.
Marianna Rumjantseva (s. 1940) on ollut balettia seuraaville tuttu nimi jo vuosikymmenten ajan. Hän teki läpimurtonsa 1960-luvun lopulla ja loisti vuosien ajan Suomen Kansallisoopperan primaballerinana. Rumjantseva tunnetaan erityisesti virtuoosisesta tulkinnastaan Joutsenlammen Odette–Odilena, joka vakiinnutti hänen asemansa yhtenä aikansa loistavimmista tanssijoista.
Elina Seppälän kirjoittama Valokeilassa ja vastatuulessa — Balettitanssija Marianna Rumjantsevan elämä on ainutlaatuinen elämäkerta yhdestä suomalaisen tanssitaiteen merkittävistä vaikuttajista. Teos avaa oven niin näyttämöiden kirkkaisiin valoihin kuin kulissien takana koettuihin paineisiin, ja se piirtää samalla kuvan baletin historiasta Suomessa osana laajempaa eurooppalaista kulttuurista ja poliittista maisemaa.
Elämä näyttämöllä vaati vaikeita ratkaisuja
Rumjantsevan elämässä näyttämön kirkkaat valot ja yksityiselämän varjot ovat aina kulkeneet rinnakkain. Seppälän teksti ei silottele, vaan antaa tilaa elämään kuuluville epävarmuuksille, pettymyksille ja kivuliaille käänteille.
Rumjantsevan ura eteni rakettimaisesti, mutta kulissien takana elämä ei ollut ristiriidatonta ja hänen nuorena solmimansa avioliitto kariutui. Baletti vaati kurinalaisuutta, lähes loputonta harjoittelua ja jatkuvaa henkistä sekä fyysistä ponnistelua. Kilpailu rooleista on kovaa. Rumjantseva omistautui täydellisesti taiteelleen, mutta joutui myös tekemään vaikeita ratkaisuja, kun elämä näyttämöllä ja sen ulkopuolella eivät aina asettuneet sopusointuun.
”Kyllä minä viihdyin hyvin oopperassa, vaikka se ilmapiiri olikin silloin todella vaikea ja koko sukupolvi kärsi siitä. Mutta toisaalta, meillä kävi hyvät venäläiset opettajat ja harjoituttajat, ja sillä oli suuri merkitys. He tekivät meille useita baletteja, ja siinä kehityimme kovasti. Ja kesäisin oli kuitenkin mahdollisuus opiskella myös muualla Euroopassa” Rumjantseva kuvailee läpimurtonsa aikaa.
Kansallisoopperan kuohuvat vuodet
Seppälä valottaa kirjoittamassaan elämäkerrassa myös Rumjantsevan kokemaa aikakautta, jolloin taide ja politiikka kietoutuivat tiiviisti toisiinsa. Kansallisoopperan toimintaa leimasivat 1960- ja 1970-lukujen kuohuvat vuodet, ja kylmän sodan maailmassa myös baletti saattoi olla osa idänpolitiikkaa. Suomalaiset tanssijat esiintyivät Leningradissa, neuvostoliittolaiset Helsingissä, ja yleisön joukossa istui myös valtionjohtoa.
”Kekkonen oli tunnetusti ihailijani, ja kutsui usein pienelle shampanjalle väliajalla tai ennen näytöstä”, Rumjantseva muistelee.
Uransa huipulla Rumjantseva joutui tekemään tanssijan elämän raskaimman päätöksen – loukkaantuminen pakotti hänet jättämään lavat. Tämä ei kuitenkaan ollut loppu hänen suhteelleen balettiin. Elämä kääntyi uuteen suuntaan, johon kuuluivat muutto Tukholmaan, rakkaus, kahden lapsen syntymät ja opettajan työ Tukholman kuninkaallisessa balettikoulussa. Tukholman vuosien jälkeen Rumjantseva palasi Suomeen, jossa hän jatkoi tanssin perinteen siirtämistä uusille sukupolville Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa ja Helsingin tanssiopistossa.
Marianna Rumjantsevan elämäkerta on kertomus baletin voimasta, sitkeydestä ja tinkimättömästä taiteellisesta kunnianhimosta. Samalla se on kunnianosoitus yhdelle Suomen merkittävimmistä tanssitaiteilijoista ja pedagogisista vaikuttajista. Tanssijan elämä ei pääty, vaikka näyttämövalot sammuisivatkin.
Elina Seppälä on historiantutkija ja tietokirjailija, jonka aiempia teoksia ovat mm. Taiteilijoiden Kulosaari ja yhdessä Mikko-Olavi Seppälän kanssa kirjoitettu Suomen kultakausi.
Elina Seppälä
Valokeilassa ja vastatuulessa – Balettitanssija Marianna Rumjantsevan elämä
ISBN 978-951-858-766-1
239 sivua
SKS Kirjat 2025