Taiteentutkija Liisa Väisäsen uusi kirja Suomi-neito ja leijona on kiehtova kulttuurihistoriallinen tutkimusmatka suomalaisuuden tunnetuimpiin symboleihin.
Liisa Väisäsen uusi kirja Suomi-neito ja leijona – Kansallisten symbolien merkilliset juuret avaa kiehtovan näkymän siihen, kuinka kansalliset symbolimme ovat syntyneet, muotoutuneet ja saaneet merkityksensä. Teos paljastaa, etteivät Suomi-neito eikä leijona ole irrallisia, yksiselitteisesti suomalaisia ilmiöitä, vaan osa paljon laajempaa ja vuosituhansien mittaista kulttuurista jatkumoa.
Suomi-neito ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan se on saanut vaikutteita esimerkiksi antiikin äitijumalattarista, Välimeren kulttuurien myyteistä ja eurooppalaisesta kansallisromantiikasta. Maailman tunnetuin kansakuntaa symboloiva naishahmo on luultavasti Ranskan vallankumouksen Marianne, johon kiteytyvät tasavaltalaisuuden, valistuksen ja järjen ihanteet. Tällaisia merkityksiä kantaa mukanaan myös vapautta ja oikeutta puolustava Suomi-neito, joka syntyi kansallisuusaatteeseen heräävässä Suomessa Venäjän vallan aikana.
”Kansallisvaltioiden ja niiden tunnusten rakentumisessa taiteella on ollut merkittävä rooli. Suomi-neito, kuten monet muutkin kansalliset symbolit, sai vaikutteita niin Pohjois-Euroopan kuin Välimeren mytologioista. Se syntyi poliittisen tahdon ja taiteellisen luovuuden kautta aikana, jolloin Suomi haki paikkaansa itsenäisenä kansankuntana”, Liisa Väisänen kuvailee.
Myös leijona on saanut paikkansa vaakunassamme siihen liitetyn ikivanhan symboliikan takia. Leijonalla on pitkä historia eurooppalaisessa heraldiikassa, ja se esiintyi jo muinaisen Babylonian kuninkaiden tunnuksena edustaen voimaa, oikeutta ja hallitsijavaltaa. Suomen leijonan tarina on siten osa koko läntisen maailman kulttuurihistoriaa, ja sen muotoutuminen nykyiseksi symboliksi kertoo suomalaisuuden ja eurooppalaisuuden erottamattomasta yhteydestä.
Symbolit ovat aina herättäneet tunteita
Väisänen muistuttaa kirjassaan, että symbolit eivät ole pelkästään kuvia tai koristeita. Ne toimivat siltana menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, ja voivat herättää voimakkaita tunteita, yhdistää ihmiset yhteisöksi ja antaa kokemuksen kuulumisesta johonkin suurempaan. Samalla symbolit ovat jatkuvassa muutoksessa, ja esimerkiksi Suomi-neidon ulkonäkö ja merkitys ovat herättäneet viime vuosikymmeninä vilkasta keskustelua. Kuinka hyvin neito ja leijona symboloivat Suomea ja suomalaisuutta 2020-luvulla?
Suomi-neito ja leijona – Kansallisten symbolien merkilliset juuret on kiehtova kulttuurihistoriallinen tutkimusmatka suomalaisuuden tunnetuimpiin symboleihin. Samalla teos avaa laajemman näkymän siihen, miten kansakunnan keskeiset symbolit syntyvät, muuttuvat ja kantavat mukanaan ihmisiä yli sukupolvien ja kulttuurirajojen yhdistäviä merkityksiä.
Liisa Väisänen on taiteentutkija ja tietokirjailija, jonka aiempaan kirjalliseen tuotantoon kuuluvat mm. Symbolien joulu (SKS Kirjat 2024), Salaiset symbolit – Avain esoterian maailmaan (SKS Kirjat 2023) sekä Symbolien Helsinki – Opas pääkaupungin salaisuuksiin (SKS Kirjat 2022). Väisänen tunnetaan myös Ylen Merkkien salat -sarjasta, jossa hän esiintyi yhdessä toimittaja Ella Kannisen kanssa.
Liisa Väisänen
Suomi-neito ja leijona – Kansallisten symbolien merkilliset juuret
ISBN 978-951-858-747-0
156 sivua
SKS Kirjat 2025
Tutustu myös näihin teoksiin
