Onko korppi kuoleman sanansaattaja vai liitävä lohduttaja? Mistä käen kukunta kertoo, ja miten eri kulttuureissa on tulkittu joutsenen symboliikkaa? Entä miksi lapsen kehtoon oli tapana ripustaa puinen unilintu? Reetta Ranta kertoo uudessa kirjassaan lintuihin liittyvästä kiehtovasta kansanperinteestä.
Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Ne kulkevat tämän- ja tuonpuoleisen väliä – osa linnuista ennustaa kuolemaa, osa onnea. Muuttolinnut kuten lintujen kuninkaaksikin tituleerattu pitkäkoipinen kurki lentävät talveksi Linnunrataa pitkin myyttiseen Lintukotoon, jonka lämmöstä voi pohjoisessa vain kaihoisasti haaveilla. Lintujen siivillä sinne kulkevat myös pienen pienet lintukotolaiset, jotka asuttavat tuota lämmintä ja paratiisinomaista maata.
Tietokirjailija Reetta Ranta, jonka olkapäällä keikkui lapsena lemmikkivaris, avaa kirjassaan Sielulinnut lintujen merkitystä kansanperinteessä, mytologiassa ja nykyihmisen arjessa. Kirja liikkuu sukukansojemme rikkaassa perinteessä ja vierailee myös muiden kulttuurien lintutarinoissa tuoden esiin unohtunutta tietoa lintujen ja ihmisten ikiaikaisesta yhteydestä.
”Kirjoitin tämän kirjan rakkaudesta lintuihin ja ainutlaatuiseen kulttuuriperinteeseemme, jossa linnuilla on merkittävä rooli. Halusin tallettaa nämä uskomukset, tarinat ja kokemukset, jotta ne eivät unohtuisi ja muistuttaa, että myös me nykyihmiset voimme esivanhempiemme tavoin luoda merkityksellisiä suhteita lintuihin sekä löytää niiden läsnäolosta lohtua ja iloa”, Ranta kuvailee.
Linnut ovat olleet tärkeitä sekä esivanhemmillemme että meille
Sielulinnut-kirja esittelee 16 kotimaista lintulajia ja niihin liittyviä myyttejä, uskomuksia ja tarinoita. Kansanperinteessämme erityisen tärkeitä lintuja ovat olleet esimerkiksi maailman muninut sotka eli telkkä sekä Tuonelan portteja vartioinut joutsen, joka lentäessään ja veden alle sukeltaessaan pystyi liikkumaan ylisen ja alisen maailman välillä. Korpin sysimustassa olemuksessa on jotakin salaperäistä, ja kurjen ikiaikainen huuto suolla koskettaa pohjoista sielua syvältä.
Monilla suomalaisilla on edelleen hyvin läheinen suhde lintuihin. Omalla kotipihalla pesivät pääskyt ja talvisella lintulaudalla vierailevat varpuset ovat tärkeitä vieraita, ja yön pimeydestä huhuileva huuhkaja tai mustarastaan laulu saattavat olla merkittäviä ja hyvin henkilökohtaisia kokemuksia.
”Haastatellessani ihmisiä kirjaani varten heidän sielunlintukokemuksistaan kävi selväksi, että kyse ei ole vain vanhoista uskomuksista – esimerkiksi linnun ilmestyminen kuoleman hetkellä tai sen lähestyessä on kokemus, jonka myös moni nykyihminen on jakanut esivanhempiemme kanssa” Ranta kertoo.
Kirjassaan Ranta nostaa esiin myös tutkittua tietoa lintujen vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Ihmisen ja linnun suhdetta tarkastellessaan teos esittää kysymyksiä myös luontokadosta. Miten esimerkiksi varpusten uhanalaisuutta tulisi tulkita suhteessa kansanperinteen uskomukseen, joiden mukaan varpusten katoaminen ympäristöstä ennusti sotia tai luonnonkatastrofeja?
Metsien kätkemä -tv-sarjan luojan Reetta Rannan uusin kirja jatkaa tutkimusmatkaa myyttien ja perinteiden juurille. Hänen aiemmat teoksensa Rituaalikirja ja Pyhät puut puhuttelevat erityisesti heitä, jotka etsivät syvempää yhteyttä luontoon, ikiaikaiseen viisauteen ja omaan henkiseen perintöönsä. Suomalainen kansantarusto kiinnostaa myös kansainvälisesti, ja Rituaalikirjan käännösoikeudet on myyty muun muassa Saksaan ja Yhdysvaltoihin.
Sielulinnut -teoksen ulkoasun ja kuvituksen on suunnittellut Riikka Haro, joka on kirjan värikuvitusta luodessaan käyttänyt apuna Midjourney- ja Photoshop Generative Fill -ohjelmistoja. SKS:n vuodesta 1834 alkanut julkaisujen kokoelma on osa Unescon kansallista Maailman muisti -rekisteriä.
Reetta Ranta
Sielulinnut
ISBN 978-951-858-742-5
144 sivua
Graafinen suunnittelu: Riikka Haro
SKS Kirjat 2025
Tutustu myös näihin teoksiin
