Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun syntymästä tulee huhtikuussa 2025 kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme uudelleen sarjan Paulaharjun klassikkoteoksia uusilla Emmi Kyytsösen suunnittelemilla kansilla. Tervetuloa jälleen mukaan Samuli Paulaharjun matkoille!
Samuli Paulaharju (1875–1944) keräsi ja tallensi katoavaa kansanperinnettä retkillään yli 40 vuoden ajan yhdessä vaimonsa Jenny Paulaharjun kanssa. Vuosikymmenten aikana Karjalaan, Lappiin, Ruijaan, Länsipohjaan sekä Pohjanmaalle suuntautuneiden vaellusten myötä syntyi valtava aineisto kansatieteellisiä kertomuksia, piirroksia ja muistiinpanoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa säilytettävät Paulaharjun aineistot muodostavat suurimman yksittäisen henkilön keräämän kokonaisuuden. Elämänsä aikana Samuli Paulaharju ehti myös julkaista kymmeniä kirjoja ja satoja lehtiartikkeleita.
Vuonna 1875 syntyneen Samuli Paulaharjun syntymästä tulee keväällä 2025 kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uudelleen julkaistavat Paulaharjun klassikkoteokset nostavat osaltaan esiin Samuli ja Jenny Paulaharjun mittavaa työtä ja sen tuloksena syntynyttä ainutlaatuista kansanperinteen kokoelmaa.
”Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on sekä Samuli ja Jenny Paulaharjun omaa henkilöarkistoaineistoa että heidän keräämäänsä poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen perinneaineisto. Paulaharjujen keräämän aineiston tutkimuksessa riittää tehtävää vielä tulevillekin tutkijoille”, kertoo Eija Stark SKS:n arkistosta.
Itsekin Lapista kotoisin olevan Starkin mukaan Paulaharjun kirjallinen tuotanto on aina ollut pohjoisen asukkaille erityisen merkityksellinen.
”Lapin ihmisten keskuudessa Samuli Paulaharjun teokset ovat olleet todella suosittuja usean sukupolven ajan. On tavallista, että jo lapset tuntevat Paulaharjun kirjaamien tarinoiden aiheita.”
Samuli Paulaharjun klassikkosarjassa ovat ilmestyneet seuraavat teokset:
Seitoja ja seidan palvontaa
Samuli Paulaharjun elämäntyö Lappia kohtaan kattaa vuosikymmenten vaellukset ja syvälliset kohtaamiset saamelaisten kanssa. Hän tallensi heidän suullista perinnettään, piirsi kauniita kuvia ja otti valokuvia, luoden upean visuaalisen kokoelman, joka vie lukijan kadonneeseen kulttuuriin. Seitoja ja seidan palvontaa kunnioittaa saamelaisten pyhiä paikkoja ja avaa ovia perinteisiin, jotka aikojen saatoissa muuttuivat uhatuiksi.
Samuli Paulaharju (1875-1944) oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja lahjakas valokuvaaja. Yli neljänkymmenen vuoden aikana hän keräsi muistoja ja tallensi vanhoja kertomuksia matkatessaan satoja kilometrejä.
Tämä vuonna 1932 ilmestyneen klassikkoteoksen uusi painos sisältää Kati Kallion ja Tiina Äikäksen esipuheen, jossa valotetaan Paulaharjun työn merkitystä ja vaikutusta nykypäivän kulttuuriin.
Kolttain mailta — Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista
Samuli Paulaharjun Kolttain mailta tarjoaa kiehtovan katsauksen Venäjän Lapin kolttasaamelaisten elämään vuosina 1914-1920. Paulaharju keräsi kansatieteellistä aineistoa haastatteluilla ja havainnoinneilla, luoden näin elävän ja ainutlaatuisen kuvauksen kolttien arjesta. Teos esittelee kolttien poronhoidon, kalastuksen, metsästyksen ja rakentamisen sekä heidän juhliaan ja monikerroksista uskonelämäänsä, jossa esi-isien perinteet sulautuvat ortodoksisuuteen.
Vuonna 1921 ensimmäisen kerran julkaistu Kolttain mailta on Paulaharjun ensimmäinen Lappia käsittelevä teos ja klassikon aseman saanut ikkuna pohjoisen kiehtovaan kulttuuriin.
Tässä uudessa painoksessa ovat mukana Paulaharjun teoksen alkuperäiset valokuvat sekä uusi Taarna Valtosen kirjoittama esipuhe, joka avaa kirjan historiallista taustaa nykypäivän näkökulmasta käsin.
Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa
Samuli Paulaharjun Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa vie lukijan syvälle Länsi-Lapin ja Peräpohjan historiaan. Vuonna 1923 ilmestynyt teos pohjautuu Paulaharjun vuosina 1920-1923 tekemiin keruuretkiin, joilla hän haastatteli alueen vanhuksia. Heidän muistonsa ja tarinansa elävöittävät Lapinkorven arkea, elinkeinoja ja uskomuksia tavalla, joka tekee teoksesta ajattoman ikkunan kadonneeseen maailmaan.
Paulaharju kuvaa teoksessaan muun muassa Ivaloon saapuneita kullanhuuhtojia, Kolarin markkinoiden vilskettä sekä kristillisyyden alkuaikoja Lapissa. Runsaan alkuperäiskuvituksen sisältävä teos tarjoaa syvällisen katsauksen Lapin ja Peräpohjan kansanperinteeseen.
Taka-Lappia
Taka-Lappia on Samuli Paulaharjun kuvaus elämästä Inarin erämaissa ja Taka-Lapin syrjäisillä seuduilla. Ensimmäisen kerran vuonna 1927 ilmestynyt teos perustuu Paulaharjun pitkään keruutyöhön, jonka aikana hän vuosina 1910-1926 tapasi niin poromiehiä, kalastajia kuin tunturien asukkaitakin. Kirja tallentaa elävästi ja yksityiskohtaisesti Lappilaisen elämän koko kirjon – aina naisten arjesta ja lastenkasvatuksesta lappalaisiin häätapoihin.
Paulaharjun ainutlaatuinen kerrontatyyli tuo lukijan lähelle tätä syrjäistä ja kiehtovaa maailmaa, jonka perinteet ja tavat ovat monille vieraita.
Sompio – Luiron korpien vanhaa elämää
Samuli Paulaharjun Sompio on kunnianosoitus korven kansalle, kärtsäköille, velhoille ja jöntäntöntöille, jotka rymysivät vapauden täyttämissä erämaissa. Se on täynnä eläväistä kansankieltä ja tarinoita, jotka valaisevat kokonaista kadonnutta elämäntapaa – uskomuksia, arvoja ja arkea, jotka ovat tänä päivänä jo historiaa.
Sompio kertoo Lapin korpien kansanperinteestä ja elämäntavasta, joka katosi Lokan tekojärven syvyyksiin. Teos vie lukijan aikaan, jolloin Lapin ihmiset elivät tiiviissä yhteydessä erämaan luontoon ja sen kiertokulkuun.
Paulaharju ja hänen vaimonsa Jenny tallensivat 1930-luvulla yli 80 sompiolaisen muistelmat ja tarinat. Näistä syntyi kirja, joka kuvaa Lapin ainutlaatuista kulttuuriperintöä luonnonvoimien keskellä. Sompion kylät, maisemat ja elämäntapa ovat hävinneet, mutta niiden henki säilyy. Teos on sekä Paulaharjun merkittävin työ että muistutus luonnon ja kulttuurin katoavaisuudesta.