Keskiaikaiset harmaakivikirkot kuuluvat Suomen kiinnostavimpiin historiallisiin kohteisiin, joihin moni poikkeaa erityisesti kesäisellä kotimaanmatkalla. Kirkkorakennukset, niiden sijainti ja arkkitehtuurin yksityiskohdat kertovat kiinnostavalla tavalla Suomen keskiajan historiasta.
Markus Hiekkasen upeasti kuvitettu Suomen keskiajan kivikirkot -teos kuuluu historiasta kiinnostuneiden lukijoiden kestosuosikkeihin, ja kysytystä kirjasta onkin alkukesästä 2023 ilmestynyt jälleen uusi painos. Teos opastaa lukijan tutustumaan Suomen kaikkiin keskiaikaisiin kirkkoihin, mutta mistä kannattaisi aloittaa? Kokosimme alle viisi tutustumiskohdetta Suomen kiinnostavimpien keskiaikaisten kivikirkkojen joukosta.
1. Hattulan Pyhän Ristin kirkko
Yksi Suomen tunnetuimmista kirkoista on Hattulan Pyhän ristin kirkko Hämeenlinnan lähellä. Suunnilleen 1400-luvun lopussa rakennetun kivikirkon vaikuttavien kattomaalauksien joukosta paljastuu syy kirkon nimeen: keskeisessä kuvassa Konstantinos Suuren puoliso keisarinna Helena löytää Jeesuksen pyhän ristin. Perimätiedon mukaan Hattulan kirkossa säilytettiin reliikkinä pientä palaa pyhästä rististä (kuten monessa muussakin keskiajan Euroopan kirkossa).
Kotimaisen kaunokirjallisuuden ystävät tunnistavat Hattulan kirkon myös Anneli Kanton keväällä 2021 ilmestyneestä teoksesta Rottien pyhimys. Tarkkaavainen vieras löytääkin kirkosta romaanin päähenkilön Pelliina-tytön kuvan, samoin kuin ulkoseinästä esiin työntyvät tiilimestari Rutgerin kasvot.
2. Tyrvään kirkko
Tyrvää on täynnä rautakautisia muinaisjäännöksiä, ja 1500-luvun alussa rakennetun kivikirkon läheisyydestä löytyy esimerkiksi muinainen kalmisto. Kivikirkon erikoisuus ovat seinien ulkopuolelle maalatut koristeet, kuten mahdollisesti piispa Maunu Särkilahtea esittävät kasvot kuori-ikkunassa. Sisällä kirkon pohjoispuolella on mielenkiintoinen Wareliuksen komero, josta Loimaan rovasti Antero Warelius löysi 1850-luvulla kuuluisan Kallialan kirkontilien kirjan ja kaksi muuta keskiaikaista teosta; saksalaisen breviariumin sekä psalteriumin.
Vuonna 1997 Tyrvään kirkon puuosat tuhoutuivat tulipalossa, ja tulen sammutusveden mukana hävisi paljon rakennuksen yksityiskohtia sekä keskiaikaista sisustusta. Tulipalo tuhosi merkittävän osan suomalaista kirkkohistoriaa, mutta korjaustöiden jälkeen Tyrvään kirkko päästiin vihkimään uudelleen käyttöön vuonna 2003.
3. Nousiaisten kirkko
Lallin surmaaman piispa Henrikin hautakirkoksi rakennettu Nousiaisten kivikirkko valmistui suunnilleen vuoden 1430 paikkeilla. Kirkon aarteisiin kuuluu kivestä veistetty ja messingillä päällystetty kenotafi eli muistoarkku, joka on luultavasti flaamilaista alkuperää. Siihen kaiverretut piirrokset kertovat Pyhän Henrikin elämästä ja ihmeteoista sekä Eerik-kuninkaan ristiretkestä Suomeen. Erään teorian mukaan Nousiaisten kirkon paikalla olisi sijainnut puukirkko jo Henrikin omana aikana 1150-luvulla, mutta kivikirkko on joka tapauksessa rakennettu vasta 1400-luvun aikana.
Nykypäivän katsojan mielestä Nousiaisten kirkon yksinkertaiset keskiaikaiset maalaukset ovat ehkä ristiriidassa rakennuksen upean arkkitehtuurin kanssa. Ne kalkittiin 1700-luvulla piiloon, ja palautettiin täysin näkyviin vuonna 1936. ”Näillä hämärillä esityksillä ei ole rahtuakaan taiteellista arvoa” sanottiin maalauksista 1800-luvulla, mutta tämän päivän katsoja voi aiheesta oman arvionsa!
4. Inkoon kirkko
Pyhälle Nikolaukselle pyhitetyn Inkoon kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1400-luvun alkupuolelta. Sen paikalla on aiemmin ollut useampikin puukirkko, sen jälkeen kun pysyvä asutus alkoi Inkoon seudulla 1200-luvun alussa seudulla vakiintua. Kirkko on säilynyt keskiaikaisessa asussaan hyvin, ainoastaan sisäänkäynnin edessä ollut asehuone on 1800-luvulla purettu.
Inkoon kirkon keskiaikaiset ja uudemmat kalkkimaalaukset löydettiin uudelleen 1800-luvun lopussa, ja niiden joukossa on varsinainen harvinaisuus: tiettävästi ainoa keskiaikaisessa Ruotsin valtakunnassa maalattu kuolemantanssi. Luurankona esiintyvä kuolema johdattelee maalaussarjassa kuningasta, piispaa, aatelista, munkkia ja muita eri säätyjen edustajia viimeiseen tanssiin, jonka päätepiste on kaikille sama. Pohjois-Euroopan ehkä tunnetuin kuolemantanssi-maalaus löytyy hieman etelämpää, Tallinnan Nigulisten kirkosta. Viroksi kiehtovan maalauksen nimi on Surmatants.
5. Kumlinge
Ahvenanmaalla sijaitsevan Kumlingen kirkon kalkkimaalaukset ovat monien mielestä Suomen vaikuttavimpia. Pysyvä asutus levisi Kumlingeen todennäköisesti 1200-luvulla, ja varhaisin maininta Pyhän Annan kirkosta on vuodelta 1484. Runkohuoneen seinien ja holvien kalkkimaalauksissa on syvä hehku, eikä niitä koskaan kalkittu piiloon reformaation jälkeen. Seinien alimmat maalaukset ovat tosin nokeentuneet venäläisten sotilaiden pitäessä kirkossa nuotiota isonvihan aikana. Kirkon maalaukset ovat Suomessa ainutlaatuisia, eikä Kumlingen mestarin (tai tekijäryhmän) henkilöllisyyttä tunneta.
Kotimaisen kaunokirjallisuuden lukijat saattavat yhdistää kirkon myös Jyrki Erran vuonna 2012 ilmestyneeseen romaaniin Kaunasin sivut, jossa tapahtumien keskiössä on Kumlingessa 1500-luvulla laadittu käsikirjoitus.
Pala keskiaikaa ympärillämme
Suomen keskiaikaiset kivikirkot ovat paitsi kiinnostavia käyntikohteita, myös eläviä muistutuksia menneistä menneiden vuosisatojen elämästä. Kivestä rakennetut kirkot ja linnat ovat vanhimpia säilyneitä rakennuksia Suomessa, keskiajan viimeisiä näkyviä jäänteitä maassamme. Kiinnostuneen kävijän kannattaa tarkistaa kirkkojen aukioloajat etukäteen, erityisesti jos kohde sijaitsee pienemmällä paikkakunnalla. Osa keskiaikaisista kirkoista on säännöllisemmin avoinna vain kesäisin.
Jos haluat lukea aiheesta lisää, niin Hattulan, Tyrvään, Nousiaisten, Inkoon ja Kumlingen kirkkoihin sekä kaikkiin muihinkin keskiaikaisiin kirkkoihin pääset kiehtovalle matkalle Markus Hiekkasen teoksessa Suomen keskiajan kivikirkot.
Artikkelin valokuvat: Markus Hiekkanen
