Mitä on todellinen suomalainen perinneruoka? Perinnevegeä-uutuuskirja kertoo, miksi kauramaitoa ja villivihanneksia nautittiin jo keskiajalla

Suomessa on kerätty villivihanneksia ja juotu kauramaitoa jo vuosisatojen ajan. Juuri ilmestynyt keittokirja Perinnevegeä ammentaa entisaikojen ruokapöytien parhaimmistosta ja lähestyy yhteistä ruokaperintöämme ilmastolle ja eläimille lempeästä näkökulmasta.

Suomalainen perinneruoka on paljon muutakin kuin karjalanpaistia ja lihapullia. Uutuuskirja Perinnevegeä elvyttää autenttista ruokaperintöämme ja nostaa esiin vegaanisia vaihtoehtoja Pohjolan ruokapöydistä. Kirja sisältää yli 50 kasvisruokareseptiä hampputofusta saaristolaisleipään. Tärkeään osaan nousevat vanhat viljelykasvimme härkäpapu, herne, nauris, ohra ja hamppu. Monet niistä olivat tuttuja jo kivikauden ihmiselle.

Ruuanlaiton ohessa teos kertoo esivanhempiemme ruokakulttuurista ja eri ainesten taustoista. Tutkimusretki vanhoihin kasvisruokiin paljastaa jännittäviä seikkoja entisaikojen ruokapöydästä. Itämeren rannoilla on esimerkiksi juotu kauramaitoa ja hamppumaitoa jo satoja vuosia, rukiista taas on valmistettu piimää. Silakaksi sen sijaan kutsuttiin sujuvasti kaikkea suolaista särvintä, kuten sieniä ja kaalia.

Ruokaperinteessä on viimeisen sadan vuoden ajan korostettu eläinperäistä ruokaa. Lihan, maidon ja voin runsaus on kuitenkin vasta teollistumisen ajan ilmiö. Perinnevegeä lähestyy yhteistä ruokaperintöämme toisesta, ilmastolle ja eläimille lempeästä näkökulmasta. Esimerkiksi kasvimaidot ovat kuuluneet jo entisaikojen ihmisten ruokapöytään. Kaurakiisseli taas oli esivanhempiemme kotoinen kaurajogurtti, jota syötiin välipalaksi ja jälkiruoaksi. Jogurtista perinteinen kaurakiisseli eroaa siinä, että se hapattamisen jälkeen vielä keitetään.

KAURAKIISSELI

2 dl kaurahiutaleita
6 dl + 6 dl vettä
ripaus suolaa ja sokeria maun mukaan


Laita kaurahiutaleet ja 6 dl vettä kannelliseen astiaan ja nosta astia tasaisen lämpimään paikkaan (esim. lattialämmön tai jääkaapin päälle) 24-48 tunniksi.

Kun seos tuoksuu piimämäisen happamalta, murskaa kaura hienoksi nesteen joukkoon sauvasekoittimella ja kaada näin saatu hapankauramaito tiheän siivilän läpi paksupohjaiseen kattilaan. Kaada 6 dl raikasta vettä siivilään hiutalemössön päälle ja painele nesteet kattilaan.

Keitä hapankauramaitoa matalalla lämmöllä tunnista puoleentoista ahkerasti sekoitellen, kunnes kiisseli on sakeutunut. Mausta ripauksella suolaa ja halutessasi sokerilla.

Kaada kiisseli suoraan tarjoiluastioihin ja anna jäähtyä. Kiisseli jähmettyy nopeasti ja säilyy jääkaapissa useita päiviä.


Anniina Ljokkoi on ravintoneuvoja, kirjailija ja kirjallisuuden kääntäjä. Hänen aikaisemman tietokirjansa Vegaanimuksut (Into 2017) jatko-osa, lapsiperheiden keittokirja Vegaanimuksujen lempiruokia (Enostone 2021) ilmestyy lokakuussa. 

Liisa Kaski on folkloristi, antiikintutkija ja kalevalamittaisen runouden tuntija. Kaski toimii tutkijana historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Hänen edellisiä teoksiaan ovat Myyttiset eläimet (SKS 2019) ja Kalevala ja opas sen lukemiseen (SKS 2015).

Kirjan kuvat on ottanut valokuvaaja Tuuli Mathisen.

 Tilaa teos >>